29.5.2014

Kevyempiä klassikoita?



Oletteko koskaan kaivanneet kevytversioita perusleivonnaisista?

Hyvä ystäväni esitti minulle ammatillisen haasteen: Jos vain mahdollista, voisinko kehitellä kevyempiä leivonnaisia.

Ystäväni tietää hyvin, mistä langoista vedellä, kun minä olen kyseessä. En kerennyt kauaa harkita, kun huomasin jo nyökytteleväni päätäni ja kuulin suustani putkahtavan: "Toki koitan!"
Kaikkeen jännään sitä pääni pistänkin.

Tavoitteenani ei ole tehdä varsinaisia kevyttuotteita, mutta koitan miettiä varsinkin rasvakoostumusta ja sokerisisältöä, jotta lopputulokset olisivat alkuperäistuotteita keveämpiä. Kyse on kuitenkin leivonnaisista, eli herkuista!
Koitan siis miettiä muutamia perusleivonnaisia kevennetyiksi versioiksi itsestään ja bonuksena mahdollisesti pohtia jotain aivan muuta, kuten kevyempiä mousseja etc. Kaikki on vielä aivan auki.

Tässä kohdassa suostunkin ottamaan ehdotuksia vastaan!

Onko teillä toiveleivonnaisia, joita tahtoisitte minun koittavan keventää? Kuuntelen mielelläni ehdotuksianne aiheeseen liittyen. 


. . .

Tietyssä mielessä tämä pyyntö ei olisi voinut tulla parempaan saumaan. Olen koko kevään ollut valtaisan leivontavimman vallassa ja se yhdistettynä työttömyyteen ei ole ollut erityisen ystävällinen vyötärölleni. Nyt, kun olen ollut hetken taas työkeikoilla sokerihuurujen keskellä päivät, ei ole tehnyt mieli leipoa juurikaan enää kotona, saati sitten syödä makeita herkkuja. Lisäksi tulen liikkuneeksi niin älyttömän paljon enemmän, kun työn fyysinen luonne yhdistettynä työmatkojen hyötyliikuntaan saa jalat liikkeelle. Tämä auttaa minua saamaan syömiseni taas oikeammalle tolalle ja voinnin paremmaksi.

Ystävän auttaminen auttaa lopultakin myös minua itseäni. Reseptien kehitystyössä pääsen toteuttamaan tarvettani tehdä, mutta lopputulokset eivät ole niin vyötärö-vihamielisiä, kuin täysrasvaiset herkkuserkkunsa. Samalla saan tilaisuuden kehittyä taas hieman eteenpäin ammatissani.

Saan samalla myös rukattua jumiin ruostuneita käsityksiäni uuteen uskoon. Olen tähän asti ajatellut homman niin, että paras herkku on täysrasvainen ja -sokerinen herkku. Koska herkkuja olisi tarkoitus nauttia kohtuudella (as if), ne voivat hyvin olla dekadentteja kaloripommeja. Tavallisten täysrasvaisten tuotteiden valmistaminen on myös usein helpompaa ja halvempaa.

Vähäkalorisemmat leivonnaiset ovat kuitenkin tarpeen tässä maailmassa. On paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi diabeteksen vuoksi eivät saisi syödä juurikaan sokeria tai kovia rasvoja, mutta jotka kaipaavat herkkuja siinä missä muutkin. Painonhallintakin voi olla helpompaa, jos tavallisen kakkupalan sijaan ottaa siivun sitä kevyempää versiota.

. . .

Ei kommentteja: