4.10.2014

Tuparit

Tyttäreni toivoi koko pienellä seitsenvuotiaan tarmollaan, että järjestäisimme tupaantulijaiset juhliaksemme vastikäistä muuttoamme. Mikäpäs siinä, mietin, ja aloin samantien pohtia, kuinka parhaiten hoitaa tämä hauska, mutta vaativa urakka.
Tuparit ovat juhlavalmisteluissaan suuritöisimmästä päästä, jos ottaa huomioon, että niitä varten asunnon tai talon olisi suotavaa olla suurinpiirtein edes muuton jäljiltä paikoilleen laiteltu. Muita juhlia varten yleensä tarvitsee vain siivota.




Jonkun mystisen ketutuksensekaisen sisuuntumisen seurauksena kasasin jo ensimmäisellä muutonjälkeisellä viikolla huonekalut kasaan ja purin lähes kaikki laatikot paikoilleen. Loppuaika on ollut lähinnä hienosäätöä, eli taulujen ja lamppujen ripustamista, kirjojen järjestämistä hyllyille ja sen pohtimista, mihin ihmeeseen tallettaa kaikki keittiöveitset, kunnes saan haalittua itselleni jostain sopivan veitsitukin. Niiden paikka ei todellakaan ole välinelaatikossa, sillä haluan pitää kaikki nakkini tallessa.

Järjestin tavaroille paikat ja lähetin kutsut. Sitten alkoi pohdinta tarjottavista. Toivoin vierailta vapaaehtoiseksi tuparilahjaksi tuomisia jaettavan ruoan tai juoman muodossa, sillä en halunnut tavaralahjoja. Sillä tavoin jokainen voisi halutessaan osallistua ja kaikki vastuu tarjottavista ei olisi yksin minun harteillani.
Tytär toivoi, että meillä olisi tarjolla juustonaksuja ja marenkeja. Lisäsin itse listaan vielä pari suolaista piirakkaa ja juustokakut. Ne toimivat hyvin perustarjottavina, johon vieraiden tuomiset toivat mukavan bonuksen.




Marengit valmistin käyttäen tätä ranskalaisen marengin perusreseptiä pohjana maustaen sitä vuoronperään vaniljalla, ruususiirapilla sekä sulatetulla suklaalla. Tarjosin marengit isosta kulhosta helppouden vuoksi.



Toiseksi makeaksi valitsin juustokakut. Reseptinä toimi luotto-ohjeeni uunissa paistettavalle vadelmajuustokakulle. Pyöräytin kaikkiaan kolme 20-senttistä kakkua viihdyttämään vieraita.




Suolaisina tarjottavina oli paitsi niitä juustonaksuja, myös pekoni-kasvisquichea pellinkokoiseksi tehtynä sekä toinen pellillinen sieni-sipulipiirakkaa.
Leikkasin piiraat valmiiksi annospaloiksi ennen tarjoilua.

Kaikki tarjottavat riittivät erinomaisesti ja kestit olivat rennot sekä hauskat. Vieraatkin onnistuivat käskemättä ilmestymään sopivasti tipoittain niin, että ennätimme keskittyä kaikkiin rauhassa ja jutella mukavasti.

. . .

Ei kommentteja: