8.2.2014

Monster High-keksit



Hyvän ystäväni esikoinen täytti vuosia ja syntymäpäiväjuhlat järjestettiin Monster High-teemalla.
Autoin ystävääni juhlien valmisteluissa valmistamalla tarjolle mm. marenkeja vaaleansinisinä ja -punaisina, muffinikuorrutetta ja kahdenlaisia Monster High-aiheisia keksejä. 
Juhlapöytään tarkoitetuista kekseistä en huomannut kaiken tohinan keskellä edes ottaa kuvia, mutta onneksi pää ei pettänyt ihan kokonaan, ja fotograafista aineistoa on olemassa osasta tuotoksia.



Cleo de Nile

Lapsia oli tarkoitus olla juhlassa yhteensä 12 kappaletta, joten sovimme ystäväni kanssa, että maalaisin läksiäislahjaksi annettavaksi hieman hienommat keksit teemaan sopivasti.
Käytin samaa ideaa tyttäreni viimekesäisissä My Little Pony-kekkereissä. On kiva voida muistaa ja kiittää paikalle tulleita vieraita juhlaan osallistumisesta jollain muulla kuin tusinatilpehöörillä.



Draculaura

Leivoin keksit tavallisesta murokeksimassasta, josta leikkasin vapaalla kädellä neliöitä. Päällystin valmiit keksit valkoisella pikeerillä, jonka annoin kuivua vuorokauden verran ennen maalausta.
Kuvioinnista riippuen kunkin keksin maalaukseen kului aikaa puolesta tunnista tuntiin. Maalasin jokaista kuviomallia kaksi kappaletta kutakin.

Varasin keksien valmistukseen viikon verran aikaa ja se ei ollut yhtään liikaa.
Värien kuivuminen kestää melko kauan ja siihen kannattaa melkein varata pari päivää "liikaa" pikemminkin kuin joutua pakkaamaan tahmaisia ja tahraavia lahjuksia sellofaaniin.



Clawdeen Wolf



Lagoona Blue



Ghoulia Yelps


Ideoin keksit mahdollisimman helpoiksi valmistaa omasta vinkkelistäni. Perusvalkoinen pikeeripohja on hyvä pohja maalata ja kävi kallomotiivin väriksi erinomaisesti. Vähän vaihtelua kekseihin sain käyttämällä muutaman keskeisimmän hahmon omia tunnuskuvioita taustoissa.

Olisin luultavasti päässyt helpommalla, jos olisin maalannut kaikista kekseistä samanlaisia, mutta halusin tuoda projektiin vähän lisää glamouria kohottamaan omaa työskentelyintoani.
Synttärivieraat tietenkin saivat läksiäispussukkansa sokkona, joten ei tullut riitaa suosikeista. 

Nappailin koristeluprosessista myös vaihekuvia, jotka toivottavasti avaavat hieman kuvioitujen keksien valmistusta.
Aina joskus on kiva voida näyttää muutakin kuin pelkkiä valmiita tuotoksia.





Oioin vähän ja käytin kallokuvion tekoon paperista sabluunaa. Piirsin sabluunan kuvahaun kautta bongaamani kallon pohjalta.





Sitten rajasin varovasti siveltimellä sabluunan reunat pikeeriin. Tässä kohtaa viivan hailakkuus ei vielä haittaa yhtään.





Hahmottelin seuraavaksi kallon yksityiskohdat varovaisilla vedoilla.





Sitten vahvistin kaikki ääriviivat paksuiksi ja mustiksi ja väritin silmät täyteen.
Rusetin maalasin pinkillä yleensä sellaiseen sopivaan rakoseen, vähän missä kohtaa kerkesin. Käytin rusetin pinkkiin väriin vedellä sopivasti ohennettua karmiininpunaista, en sen kummempaa.





Tästä keksistä oli tulossa Frankie Stein-hahmon sinisävyinen tartaanikuvio, joten aloitin ensin maalaamalla vaakaraidat.






Sitten maalasin pystyraidat.
Sinistä väriä taitoin aavistuksella mustaa, jotta sain siitä pikkaisen harmahtavamman. En tiedä, kuinka hyvin sitä tästä kuvasta huomaa, mutta livenä lopputulos oli toimiva.





Täytin väliin jääneet ruudut hieman hailakaksi jätetyllä mustalla.





Sitten lisäsin tartaanikuvion raidat yksi kerrallaan.
Värikerrosten väliin piti jättää aina hieman kuivumisaikaa, jolloin työstin toisia keksejä eteenpäin.
Lisäksi pidin huolta, että raitoja maalatessani pensselini oli melko kuiva, jotta raidoista tulisi raitoja eikä sekalaista suttua. Liika kosteus on yksityiskohtia maalatessa huono.



Frankie Stein


Valmis keksi, jossa vilinäksi asti ruutuja ja raitoja.

Maalattujen keksien pinta jää aina hieman eläväksi, kuten vesivärimaalauksissakin. Värikerroksia lisätessä täytyy myös olla varovainen, etteivät aiemmat kerrokset lähde liikkeelle.

Työmäärä oli suuri, mutta toisaalta niin oli työstä saatu tyytyväisyyskin. Synttärisankarin haltioitunut ihastelu oli vaivan arvoinen.

. . .

4.2.2014

Ranskalainen marenki


Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi




Marenkeja ystävälle!

(Nämä marengit tosin teknisesti ottaen menevät ystävän tyttärelle syntymäpäiväjuhliin, mutta mikään ei estä teitä muita leipomasta näitä omille ystävillenne, ystävien lapsille, perheenjäsenille tai muille rakkaille. Tai itselle.) Helppoa ja kohtalaisen nopeaa.

Tällä kertaa valmistin marenkeja ranskalaista menetelmää käyttäen. Ja lisäsin joukkoon hieman vehnäjauhoa ja tomusokeria.
En itse huomannut maussa mitään ihmeellistä eroa, mutta massan rakenne pursottaessa tuntui miellyttävän tanakalta.

Vehnäjauhon voi korvata erinomaisen hyvin esimerkiksi maissi, riisi tai perunatärkkelyksellä gluteenitonta versiota varten.





Valitettavasti marenkini halkeili. Ei se makuun vaikuta, mutta olisi ollut kivempaa saada aikaan mahtavia ja täydellisiä kaunottaria ilman säröjä.
Laitoin nämä uuniin heti pursottamisen jälkeen ja jäin pohtimaan, olisiko repeytymisen voinut välttää kuorettamalla marenkeja hetken ennen paistoa. Ehkä kokeilen ensi kerralla vertailun vuoksi sitä.






Ranskalainen marenki

16 kpl

  • 1 valkuainen
  • 50g taloussokeria
  • 25g tomusokeria
  • 5g maissitärkkelystä tai vehnäjauhoa
  • elintarvikeväriä (valinnainen)

Vaahdota valkuainen kuohkeaksi vaahdoksi niin sanottuun 'soft peak'-vaiheeseen. Eli kun nostat vatkaimen ylös vaahdosta, vaahtoon jää kiiltävä huippu, joka notkahtaa pyöreästi alas.

Lisää kidesokeri hitaasti vaahtoon samalla vatkaten. Vaahdota, kunnes marenki on kiiltävää, kuohkeaa ja pysyvää. Lisää väriaine jossain välissä tässä kohtaa. Käytä mieluiten jauhemaista tai pastaväriä. Nestemäinen väri voi sotkea marengin rakenteen.

Sihtaa tomusokeri ja jauho sekaisin ja lisää marengin joukkoon lastalla nostellen. Sekoita, kunnes tasaista.

Lappaa massa tähtityllalla tai pyöreällä tyllalla varustettuun pursotinpussiin ja pursota leivinpaperille 16 marenkia.

Kuivata 100C-asteisessa uunissa noin 60-90 minuuttia tai kunnes kuivia ja keveitä.

. . .

2.2.2014

Maalausvälineet



Pidän erittäin paljon elintarvikeväreillä maalaamisesta/piirtämisestä.
Piirrän melko paljon vapaa-ajallani, joten ruokaan piirtely ja maalailu ovat jatkumoa sille. Viehätyn myös ajatuksesta, että kuvataide, jota ruokaan teen ei ole pysyvää, vaan sen kohtalona on tulla lopulta nautituksi ruumiinravintona pikemminkin kuin sielun.

Jotta pikeerille, sokerimassalle ja marsipaanille maalaus onnistuisi hyvin, tarvitsen sitä varten ohuen ohuita siveltimiä. Tilasin nuo yllä näkyvät mustavartiset siveltimet Englannista Ebayn kautta. Kooltaan ne ovat #0, #00 ja #000. Vaaleavartinen sivellin on numero 2 ja sen olen ostanut muistaakseni netin kautta Kakkusankareista.





Palettina käytän Wiltonin konvehtivuokaa, jolle ei oikeastaan mitään muuta järkevää käyttöä tästä maailmasta löydy. Konvehtien valmistuksessa se ei oman kokemukseni mukaan ole kuin pahaa mieltä aiheuttava, mutta värien sekoittamiseen sen pienet koloset käyvät kuin nenä päähän. Minulla on itseasiassa näitä toinenkin samaan käyttöön varattuna.

Käytän useimmiten pastavärejä ja satunnaisesti nestemäisiä.
Tahtoisin käyttää maalatessa nesteenä vodkaa, mutta sen kanssa säätäminen menee monesti liian vaikeaksi ja päädyn käyttämään ohentimena useimmiten vettä.
Pidän tarkoitusta varten väripurkkilaatikossani apteekista ostettua lääkeruiskua, johon otan hieman vettä ja annostelen sitä siitä kätevästi tipoittain. Useimmiten yksi tippa vettä kerrallaan on täydellinen määrä ohentamaan väriaineita maalauskuntoon.

Liika kosteus on vahingollista maalattavalle pinnalle, joten värien kanssa ei pidä lotrata. Varsinkin saman kohdan hinkkaus pidempään pilaa maalattavan pinnan ja saattaa jättää pahan jäljen. Elintarvikevärejä kannattaa ajatella akvarellien kaltaisena mediana ja soveltaa osin samoja tekniikoita niillä maalatessa.




Mikäli maalattavaan pintaan täytyy saada aikaan monta värikerrosta, kannattaa antaa edellisten pintojen kuivua jonkin aikaa ennen seuraavien lisäystä. Ja silloinkin on hyvä käyttää mahdollisimman vähän nestettä, ettei alempi värikerros lähtisi liukenemaan.

Jos maalaat pikeeratuille kekseille, pidä huoli, että annat värien kuivua ainakin muutaman päivän ajan ennen esimerkiksi sellofaaniin käärimistä. Mitä paksumpi ja tahmeampi väri, sitä kauemmin sillä kestää kuivua kunnolla pinnasta. Musta ja valkea ovat usein kaikkein hankalimmat oman kokemukseni perusteella.

. . .

Aiemmin olen maalaillut mm:


Ja My Little Pony-keksejä tyttären viimekesäisille synttäreille.




. . .