Liljoin koristettu ristiäiskakku

Hyvän ystäväni sisko sai esikoisensa alkukesästä. Sovimme, että autan heitä ristiäisjärjestelyissä valmistamalla tarjottavat juhlaan.
Kuten juhlissa yleensäkin, näissäkin pääpaino oli kakussa, joka valikoitui pienen tytön nimensaannin juhlistukseen herkän romanttishenkiseksi.

Pallottelimme yhdessä erilaisia ideoita sanoin ja kuvin ja lopulta valmistamani kakun esikuvaksi valikoitui tämä Call me cupcaken ihana luomus. Toiveet olivat, että kakun päällä olisi liljoja ja värit olisivat enemmänkin vaaleaan violettiin vivahtavat kuin vaaleanpunaiset.

Kakkupohja on valkosuklainen luottoreseptilläni leivottu ja niitä on tässä kaksi 20-senttistä pohjaa päällekkäin, jotta kakkuun tulisi huomattavasti korkeutta.
Välissä on hieman lemoncurdia ja mustikkarahkatäytettä. Kosteussuluksi valmistin sitruunaisen valkosuklaaganachen ja pinnassa on sokerimassaa.

Kakun koristeluun valmistin liivatteesta liljoja (selostusta työvaiheista täällä). Niiden lisäksi kakun kyljissä on pikeeripitsiä, satiininauha ja päällä lapsen nimi sekä päivämäärä.


. . .

How to: Liivateliljat

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Minulta pyydettiin ristiäiskakun päälle koristeeksi liljoja. Bongasin Pinterestin kautta hauskan tutoriaalin liivatteesta valmistettuihin kukkiin.
Tein kukista vähän omanlaiseni version, mutta mielestäni onnistuin kivasti.

Liivateliljojen valmistus vie muutaman päivän ja aktiivista työskentelyä kertyy pari kolme tuntia kolmea kukkasta kohden. Mikäli liljoja pyöräyttäisi useamman kerralla, kukkakohtainen työstöaika vähenisi varmasti.

Liljojen värjäämiseen suosittelen pastavärejä tai jauhevärejä, nestemäiset värit ohentavat liivatetta liikaa.

Tarvitset:

• n. 20g liivatetta (riittää kolmeen liljaan mainiosti)
• kukkalankoja
• kukkateippiä
• elintarvikevärejä
• sivellin
• pieni määrä pikeeriä
• sivuleikkurit
• muovikalvoa
• tyhjä umpeen teipattu muropaketti, oasis-sieni tai styroksia
• naskali tai paksuhko neula

Esivalmistele ensin kukkien terälehtien rungot.

Kuvan mukaisiin liljoihin käytin isoon liljaan kuusi täysimittaista kukkalankaa ja pienempiin liljoihin kolme puolitettua kukkalankaa kuhunkin, jotta sain kuusi terälehteä per kukka.

Lisäksi heteisiin ja lehtiin käytin yhteensä 6 kukkalankaa. Leikkasin nämä langat neljään tasamittaiseen pätkään kunkin, jolloin sain yhteensä 24 lyhyttä pätkää.

Taivuta terälehtien kukkalangat ensin keskeltä kahtia, muotoile kärki terävähköksi ja sitten kieritä päät toisiinsa kiinni niin, että yhteen kierrettyä vartta terälehdelle muodostuu noin 3cm.

Muotoile terälehdet keskeltä kauniisti ulospäin kaartuviksi. Koita pitää terälehti vielä litteänä.Taivuta kaikki terälehdet valmiiksi.

Ota sitten muovikalvoa ja laita 6 lehtiä varten tarkoitettua kukkalangan pätkää kalvolle odottamaan.

Ota myös umpeen teipattu muroboksi ja töki siihen tasavälein niin monta reikää kuin mitä sinulla on tulossa terälehtiä, heteitä ja vihreitä lehtiä.

Laita liivate likoamaan ja liota sitä pehmeäksi kylmässä vedessä noin 5min, älä  kauemmin.

Purista liivatteesta vesi pois ja sulata se lyhyissä pyrähdyksissä mikrossa, kunnes täysin sulaa. 

Ota pienellä lusikalla liivatetta ja valuta sitä noin teelusikallinen lehtiruotien päälle. Muotoile liivatteesta suunnilleen lehden mallinen heti samantien.Älä laita liivatteeseen tässä vaiheessa vielä väriä.

Lehtiä on tarkoitus vielä saksia, joten ei haittaa, jos muoto on vähän miten sattuu.

(Kun lehdet ovat jähmettyneet nahkeiksi ja pysyvät jo hyvin kasassa, irroita yksi lehti kerrallaan muovikalvosta ja leikkaa se lehden muotoon. Lopun liivatteen voi laittaa pois.Olet lehtien kuivumista odotellessa jo ennättänyt dipata terälehdetkin valmiiksi.Taivuta valmis lehti hieman kaarelle ja laita muropaketin koloon pystyyn kuivumaan.)

Lisää sitten liivatteeseen kukkien terälehtiin tarkoitettu pohjaväri.Sulata liivatetta mikrossa lyhyt pätkä, mikäli se on ehtinyt jo jähmettyä.

Ota sitten terälehtirunko ja kasta se liivatteeseen. Nosta hitaasti ja varoen ylös liivatteesta. Liivate toimii kuin saippuakuplaliuos ja runkoon muodostuu ohut liivatekalvo. Tämä tekniikka saattaa vaatia hetken onnistuakseen. Minulla varsinkin isompien kukkien kanssa oli hankaluuksia paljon.

Kun terälehteen muodostuu ehjänä pysyvä kalvo, aseta se varovasti kuivumaan muropakettiin tehtyyn koloon pystyyn. 

Toista kunnes kaikki terälehdet on kastettu. Liivatetta joutuu jossain välissä lämmittämään varovasti lisää.

Kun lehdet ovat kuivuneet noin tunnin tai kaksi, taivuta ne varovasti kaarelle. Jätä kuivumaan kovaksi.

Seuraavana päivänä maalaa mahdolliset yksityiskohdat terälehtiin hyvin varovasti erittäin vähällä nesteellä tai sitten varovasti värillä tomuttamalla. Liivate pehmenee kosteudesta ja voi revetä rankan maalauksen seurauksena.

Värjää myös lehdet maalaamalla ne vihreiksi.

Valmista pieni määrä pikeeriä ohjeen mukaan. Värjää pikeeri haluttuun sävyyn.

Ota heteisiin tarkoitetut kukkalangat ja kasta ne päästään paksuun pikeeriin muodostaaksesi heteisiin ponnet. Ponsi on heteen puikulamainen pää.

Aseta valmiit heteet kuivumaan muropakettiin tehtyihin reikiin.

Anna kaiken kuivua vielä seuraavaan päivään.

Ota sitten kuusi hedettä ja asettele ne aavistuksen eri tasoihin ja teippaa yhteen kukkateipillä. Asettele yksi terälehti kerrallaan heteiden ympärille ja kierrä teipillä kiinni. Helpointa on käyttää pitkää teippiä, ja lisätä terälehtiä ympärille samalla teipaten. Teippaa pari kierrosta terälehtien tyveen ja lisää lehti tai kaksi. Teippaa sitten noin 3 sentin matkalta huolellisesti kukkateipillä. Katkaise teippi ja leikkaa sivuleikkurilla siistiksi.

Säilytä suojattuna auringolta, kosteudelta sekä pölyltä.

Kun haluat käyttää kukan kakun päälle, kiinnitä se pehmeään sokerimassapalloon, jonka sitten taas asetat kakun pintaan. Kukkaa ei saa suoraan tökätä kakkuun kiinni.

. . .

How to: Heteet kukkakoristeisiin

Jouduin tänään pulman ja ongelman väliin: minulla ei ollut heteitä kukkientekoon! En tajunnut tilata niitä viimeksi kun hommasin varustuksia ja lähimpään leivontatarvikeliikkeeseen päästäkseen olisi pitänyt matkata vajaa tunti suuntaansa.

Mutta sitten sain idean!
(Ja koska maailma on niin valtava paikka, ihan taatusti joku muukin on saanut vastaavan idean tuolla jossain joskus aiemmin.)

Otin kukkalankaa (vihreää, koska olen tekemässä liljoja) ja katkoin niitä neljään lyhyeen pätkään kutakin. Ei ollut tarvetta mitata mitenkään erityisesti. Silmämääräisesti pätkin ensin puoliksi ja sitten taas puolikkaat puoliksi.

 Sitten valmistin pienen määrän paksua pikeeriä. Sen verran tönkköä, että se jätti itseensä pieniä huippuja, jotka eivät oikein asettuneet.
Värjäsin oman satsini tällaiseksi harmahtavaksi ruskeaksi (käytin ruskeaa, mustaa ja punaista), koska liljoissa on monesti ruskea ponsi.

Pyöräytin kukkalangan päätä pikeerissä niin, että siihen tarttui hyvä helmi pikeeriä ja siloitin sitten varovasti sormenpäällä kaikki rytyt ja huiput. Jos tarvitsee pienempiponsisia heteitä, otetaan pikeeriä vain vähemmän langan päähän.

Asettelin valmiit heteet murolaatikosta valmistettuun kuivatustukeen kovettumaan. Voi käyttää myös oasista tai jotain virallista kuivatustukea, jos sattuu omistamaan sellaisen. 

Vaihtamalla kukkalangan valkoiseksi, voi varioida palhon väriä kasvin mukaan, sillä valkoinen kukkalanka on todella helppo värjätä elintarvikevärillä haluttuun sävyyn. Sen voi joko maalata märällä värillä tai ehkä jopa tomuttaa tiettyyn sävyyn.

Näitä on todella helppo tehdä mielin määrin vaikka varastoon ja saa ainakin taatusti oikeanvärisiä, toisin kuin monesti valmiita hankkiessa.
Saatan siirtyä näihin kyllä ihan kokonaan.

. . .

Pikeerausharjoituksia

Pikeerailin männäviikoilla keksejä ja ylijäämäpikeerin käytin spritsausharjoituksiin.
Halusin kokeilla muun muassa tällaista tarkkuutta vaativaa työtä, joten nappasin  hieman sellofaania ja tussityön (kopio yhdestä Muchan työstä), jonka olin piirtänyt aiemmin erästä askarteluprojektia varten ja spritsailin menemään.
Onnistuin mielestäni aika mainiosti. Kiekon halkaisija oli noin 13cm tai jotain sinne päin.

Harjoittelin lisäksi kolmiulotteisten pikeerirakennelmien tekoa valmistamalla tällaisen kolmikulmaisen tornin. Se oli kooltaan noin 14cm korkea ja koostui kolmesta sivulaatasta ja alustasta.

Pikeerasin osat sellofaanille ja annoin niiden kuivua kuivaksi asti ennen siirtämistä. Sitten kasasin osat toisiinsa kiinni pikeerillä. Se oli sangen nopea työvaihe, mutta tärkeää oli olla tosi varovainen osien kanssa, sillä pikeeri on kuivana kovaa mutta äärimmäisen haurasta.

Hauska pieni sivuproggis.

. . .

Merirosvolaivakakku ja riisimuromassa

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Mainiota maanantaina! Meillä oli koko viikonlopun verran hulinaa, joten nyt on mukava vähän rauhoittua takaisin arkeen.
Torstaista alkaen oli paitsi kakkujen leivontaa, myös käynti kissaa katsomassa veljen luona perjantaina. Meillä aikaisemmin asustanut kissa oli veljeni oma ja vain pidennetyssä (noin kolmen vuoden mittaisessa) hoidossa meillä, kun veli asui paikassa, jossa ei saanut pitää lemmikkejä. 
Sitten lauantaina oli synttärikekkerit ja eilen sunnuntaina kävimme vielä mainiolla brunssilla, jossa söimme itsemme pinkeiksi ja pelasimme lautapelejä hyvässä seurassa. Hommaa ja menoa riitti siis.

Valmistin kakut lauantaisille kekkereille, jotka oli järjestetty juhlistamaan ystäväni kahta nuorimmaista tyttöä. Toinen tytöistä toivoi leijonakakkua ja toinen merirosvokakkua. Sain kakkuihin oikeastaan vain aiheet ja makutoiveet valmiiksi, kaiken muun sain suunnitella itse.

Kakkuna käytin valkosuklaakakkua, jonka leivoin käyttäen luottosuklaakakun ohjettani (resepti tässä). Kostutin kakun mustikkamehulla, jota sain riittävästi kakun väliin tulleesta mustikkakompotista. Kompotin lisäksi välistä löytyi kermavaahtoa. Kosteussulkuna käytin valkosuklaaganachea ja pinnassa oli marsipaani.

Laiva kakun päällä oli riisimuromassarunkoinen ja sen pinnassa oli itsevaivaamani muovailusuklaa. Yksityiskohdat olivat marsipaania ja valkosuklaata.

Käytin kakkuun kaksi halkaisijaltaan 20-senttistä kakkupohjaa. Täytettynä kakku oli huomattavan painava, kun suklaakakku itselläänkin on sangen tuhtia.
Marmoroin marsipaanin käyttäen ihan valmiita värejä, eli sinistä ja luonnonvalkoista. Sekoitin marsipaaneja vain melko vähän, että saisin selkeästi erottuvat värinvaihdokset. Kakun kuorruttamiseen meni hieman alle kilo marsipaania. Sitä jäi sellainen kananmunan kokoinen  nökkö ylitse kun siistin helmat, mutta en usko, että esim kolme 250g pötköä olisi riittänyt sopivan siistiin pintaan tai ainakin olisi ollut tosi tiukka sovitus.

Kakun idea oli siis se, että kakku olisi se meri, jossa koristelaiva seilaisi. Kakun pinta olisi merenpinta ja kyljistä näkisi vähän sisään merenpohjalle. Maalasin elintarvikeväreillä kakun kylkiin vesikasveja, kaloja, aarrearkun ja rauskun.
Kakun pintaan käytin valkoista väriä ja siihen kuvioin veden väreilyä tyylitellysti.

Laiva oli tosiaan riisimuromassarunkoinen luomus. Valmistin riisimuromassan itse, kun se on oikeasti helppoa tehdäkin. Valmistuneen massan painelin jo ennen täydellistä jähmettymistä laivan muotoon ja siitä oli helppo sitten lähteä työstämään pienen sahateräisen tomaattiveitsen avulla laivaa massan kovettuttua.

Tein itse myös muovailusuklaan, jolla päällystin riisimuromassarungon. Kaulin muovailusuklaan levyksi ja asettelin sen laivan rungon pintaan. Lisäsin kaiteet jälkikäteen sekä mikälie-nimeltään-piikin laivan etuosaan. Sen sisällä oli coctailtikku, ettei se olisi nuupahtanut mutkalle.

Mastot olivat paksuja bambuisia varrastikkuja, purjeet ja lippu paperia. Muut yksityiskohdat muovasin valkoisesta marsipaanista ja spritsasin valkosuklaalla.

Tähän loppuun laitan vielä reseptin riisimuromassan tekoon siltä varalta, että joku muukin tahtoisi koittaa sitä koristeiden runkona. Tämä laiva oli ensimmäinen koriste, jonka valmistin riisimurosisustaa käyttäen, mutta hyödynnän tekniikkaa taatusti uudelleen.
Se paitsi keventää isomman koristeen rakennetta, myös tarjoaa tarvittavan tuen ja muodon, sillä pelkästä massoista valmistetuilla rakenteilla on taipumusta nuupahdella oman painonsa alla. Lisäksi se myös halventaa koristeen kustannuksia, kun kalliita massoja ei tarvitse käyttää niin paljon.

Riisimuromassa

• 300g vaahtokarkkeja (värillä ei väliä)
• 200g riisimuroja (ilman sokerihuurretta)
• 30g öljyä tai voita
• 15g vettä

Sulata vaahtokarkit rasvan ja veden kanssa kasarissa keskilämmöllä. Laita riisimurot isoon muoviseen kulhoon odottamaan. Jos käytät metallikulhoa, öljyä se ensin huolellisesti.

Kun vaahtokarkit ovat sulaneet, kaada seos riisimurojen niskaan ja samantien ripeästi työskennellen sekoita lastalla massa sekaisin niin, että kaikki murot peittyvät tahmaan.

Nyt kun massa on vielä lämmin, muotoile se öljytyin käsin haluamaasi alkumuotoon, kuten palloksi, laivaksi tai esimerkiksi levyksi. Anna jäähtyä täysin.

Veistele sahateräisellä veitsellä muotoon ja käytä koristelun pohjana.

. . .

Piparkakkuiset paikkakortit

Leivontafoorumin joulukuinen haaste oli aiheeltaan "Piparinen koriste", ja osallistuin siihen valmistamalla nämä pikeeratut paikkakortit.
Inspiraation sain näistä Julia M Usherin paikkakorteista, joista tein haasteeseen omantyyliseni version. Video on hyvin havainnollistava, kuten Julian muutkin tutoriaalit ovat. Kannattaa kurkata ehdottomasti!

Nämä minun valmistamani paikkakortit koostuvat kolmesta palasta ja on toteutettu kahta eri ympyrämuottia käyttäen. Taustana on isommalla muotilla leikattu pyöreä pipari, johonka kiinnitetään isompaa ja pienempää rengasmuottia käyttäen leikattu piparirengas. Näistä muodostuu nimikylttiosuus, joka sitten lepää pienemmällä muotilla leikatun pyöreän piparin päällä.
Koko komeus on koristeltu pikeerillä muutamassa vaiheessa ja valmistus kestääkin reilun vuorokauden tai parikin kuivumisineen kaikkineen. Näitä on onneksi helppo valmistaa sarjatuotantona, joten isommankaan erän tekeminen ei ole mahdoton urakka.

Toteutin omat paikkakorttini pyöreillä muoteilla, mutta hauskaa vaihtelua voisi saada esimerkiksi neliöillä tai vaikka piparkakku-ukkeleilla. Tärkeintä on, että käytetyssä muodossa on riittävästi pinta-alaa pohjassa, jotta sen saa kiinnitettyä tukevasti alustaan kiinni. Myös alustan muodon suhteen voi olla villi. Sen kanssa voi olla vapaampi, sillä sen on tarkoitus pysytellä litteänä pöytää vasten. Kokeilla voi vaikka tähtiä, kukkasia tai mitä vain.
Tätä kun kirjoittelen tänne, päässäni alkoi vilistää vaikka minkälaisia ideoita erilaisiin kekseistä toteutettuihin paikkakortteihin, jotka voisi tuunata aina juhlan teemaan sopiviksi. Sellaiset sopisivat erityisesti lastenkutsuille ja synttärisankarinkin voisi  värvätä apuun ainakin leikkaamaan keksejä muoteilla.
Kaikenlaisia ideoita. 
Toivottavasti nämä inspiroisivat teitäkin miettimään omia versioitanne, mikäli ette juuri vastaavia toteuttaisikaan.

Leivontafoorumi's December Baking Challenge was all about gingerbread ornaments, but not houses. The idea was to create an ornament out of gingerbread that could be a wreath, a hanging piece, a place card, a table centerpiece or something like that.
I did these gingerbread place cards, that were inspired by these, made by Julia M Usher. Mine share the same basic idea, but are decorated differently. She has a lot of very useful and detailed tutorials, so if you are at all interested in cookie decorating, you should take a look at her videos.

These place cards are made of three pieces: a larger round cookie, a smaller round cookie and a cookie ring made using the two round cutters.
I used round cookie cutters, but this project would work out just fine with almost any other shape. The most important thing is that there needs to enough (flat) surface on the base of the cookie, where you glue it with royal icing to the cookie acting as a stand. With the stand you can be more adventurous as basically any shape will do for that. Symmetrical shapes, such as stars, flowers, plaques or squares would be ideal. Just don't make the stand too narrow, as that increases the possibility of the place card toppling over.
The more I write about this now, the more ideas are crowding my head. You could so customize these to suit a party theme -especially kids parties!

Pipariset paikkakortit

Gingerbread place cards

• piparkakkutaikinaa  (gingerbread dough)
• kaksi pyöreää muottia, esim 6- ja 8-senttiset  (two round cookie cutters, for example 6- and 8cm in diameter)
• #0 tai #00 pyöreä tylla  ( plain piping tip) 
• pursotinpussi  (pastry bag)
• valkoista pikeeriä  (white royal icing)
• valinnaista elintarvikeväriä  (food coloring of your choice)
• kapea elintarvikekelpoinen sivellin  (a small food-safe paint brush)

 Tee näin:

Kaulitse piparkakkutaikina noin 2mm paksuuteen. Ota siitä isommalla muotilla kaksi ympyryrää jokaista tarvitsemaasi paikkakorttia varten. Aseta puolet ympyröistä yhdelle leivinpaperoidulle pellille ja paista ne sellaisenaan 200C asteessa noin 5-7 minuutin ajan tai kunnes ovat saaneet sopivasti väriä.

Ota sitten loput ympyröistä, aseta ne leivinpaperoidulle pellille ja leikkaa sitten pienemmällä ympyrämuotilla keskustasta pala pois. Irroita keskustat varovasti irti ja siirrä nekin omalle leivinpaperilleen. Paista pienempiä ympyröitä noin 4-6 minuuttia ja renkaita 3-5 minuuttia tai kunnes hyvänvärisiä. Anna jäähtyä täysin ennen siirtämistä.

Kun piparkakut ovat jäähtyneet, valmista valkoinen pikeeri käyttäen suosikkiohjettasi. Pikeerin tulisi olla sellaista, että se pysyy muodossaan, mutta on kuitenkin tarpeeksi pehmeää, että sitä voi vielä käyttää keksien tulvauttamiseen. Voit aina myös valmistaa kahta eri paksuista pikeeriä, mikäli se tuntuu sinusta luontevammalta tavalta toimia.

Rajaa ja tulvauta isommat keksiympyrät valkoisella kauttaaltaan. Aseta piparkakkurengas pikeerin päälle, kun pikeeri on vielä märkää. Paina varovasti paikoilleen, mutta älä niin kovaa, että pikeeri valuisi reunoilta.
Tee näin kaikille paikkakorteille. Anna kuivua seuraavaan päivään tai vähintään kuusi tuntia.

Sillä välin voit koristella jalustakeksit.

Rajaa pienempien keksiympyröiden keskelle noin 3cm halkaisijaltaan oleva ympyrä pikeerillä. Älä täytä sitä (vielä), vaan jätä keskusta tyhjäksi. Koristele jalustakeksien reunukset valitsemillasi koristekuvioilla, kuten lumihiutaleilla tai vastaavilla. Jätä kuivumaan seuraavaan päivään tai vähintään kuuden tunnin ajaksi.

Seuraavana päivänä (tai kuuden tunnin kuluttua) koristele paikkakortit loppuun.

Ota elintarvikeväriä ja maalaa sillä paikkakorttien keskustoihin kunkin saajan nimet. Voit myös käyttää värillistä pikeeriä tai elintarviketussia, jos et omista elintarvikekelpoisia siveltimiä. Voit maalata/piirtää/pursottaa myös joitakin pieniä koristekuvioita nimen viereen.

Rajaa vielä renkaan sisäreunus pienillä pisteillä.

Käännä sitten reunustettu nimilaattapiparkakku ympäri ja koristele halutessasi myös nurja puoli valkoisella pikeerillä. Vain oma luovuutesi on rajana ja voit tehdä esimerkiksi lumihiutaleita, kukkia tai pitsikuvioita, kuten minä tein. Anna takaosien kuivua taas joko seuraavaan päivään tai vähintään kuusia tuntia.

Lopuksi ota jalustapiparkakut ja nimikylttipiparkakut ja kiinnitä ne toisiinsa pikeerillä.

Täytä sopivan paksulla pikeerillä jalustapipareiden keskustat ja aseta nimikylttipiparkakut märkään pikeeriin pystyyn. Koita asetella se paikoilleen niin, ettei se kippaisi nurin. Tue purkeilla ja purnukoilla tarvittaessa. Omat kylttini pysyivät ilman tukia nätisti pystyssä. Anna kuivua hiplailematta vähintään kuusi tuntia tai mielellään seuraavaan päivään.

Jos haluat, voit vielä ihan viimeiseksi koristella nimikyltin kylkiä pikeerillä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Roll the gingerbread dough to about 2mm thickness. Using the larger round cutter, cut two round cookies per every place card you want to make. Place half of the cookies onto a baking sheet covered with parchment paper and bake them at 200C degrees for about 5-8 minutes.
Then take the rest of the round cookies and place them onto another baking sheet covered with parchment. Take the smaller round cutter and cut away the middles of every circle, leaving only the edges. Carefully peel off the centres and place them onto a third parchment. Bake the smaller rounds for about 4-6 mins and the rings for about 3-5 mins. Let cool completely before transferring onto a plate or wire rack.

Then prepare the royal icing using your favourite recipe. It should be thick enough not to spread too much when piping but flowing enough to be suitable for flooding. Or you could always prepare two batches, if you wish.
Line and flood the larger round cookies with the royal icing. Place the cookie ring onto the still wet royal icing and press very gently for it to stick. Let dry for at least six hours or until the next day.

Meanwhile, decorate the smaller round cookies.
Pipe a circle, about 3cm in diameter, to the centre of the cookies. Do not flood the centre circle (just yet), but pipe decorations to the edges of the cookies. Let these sit for at least six hours too, or until the next day.

After the royal icing has hardened, finish decorating the place cards.
Take some food coloring and the small brush and paint the names onto the centres of the cookies. You can also use a different color royal icing and pipe the names on or write them using an edible ink marker. You can also paint/pipe/draw some decorative motifs next to the names.
Then dot the inside of the ring with royal icing.

Then turn the cookie over and pipe some decorations onto the back of the cookie. I did some lace-inspired designs, but you can pipe anything you wish to.
Let the royal icing dry for at least six hours before moving onto the assembly.

Assemble the place cards  using royal icing as a glue. Flood the centres of the smaller round cookies and place the larger one upright into the wet icing.Try to place them so, that they remain upright without any outside support, but if they feel like they will topple over, use cans and bottles to prop them up until dry.
I got mine to stay upright quite easily without any need for support structures, so it is possible. Let sit and dry without poking or touching for at least six hours and then you are ready to go.
 If you want, you can decorate the edges of the larger cookie, but I dont think that is absolutely necessary.

. . .

Kuplia kakkuun

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Osallistuin Leivontafoorumin marraskuiseen haasteeseen, jossa ideana oli ottaa rajatun aikaraamin sisältä vanhasta haasteesta makea leipomus ja toisintaa se reseptiä muuttamatta. Ihastuin tähän sateenkaaren värisillä gelatiinipalloilla koristeltuun kakkuun niin, että oli pakko kokeilla itsekin sellaisen valmistusta. Lisäksi liivatepallojen valmistus oli kutkuttanut mielessäni jo pidemmän aikaa, joten senkin puolesta tartuin haasteeseen ja reseptiin melko hanakasti.

Kakun valmistus oli helppoa ja sujui ripeästi, sillä se tehtiin kääretorttupohjaa käyttäen. Yleensä haluan leipoa ihan kakku-kakun, mutta torttupohjat toimivat pinteessä ihan ok ja ovat ainakin nopea ratkaisu, jos ajan kanssa on riittävyysongelmia. Laitoin kakun pintaan massan ja koristelin helman pikeerillä. Sitten laitoin pallot paikoilleen ja valmista oli. Liivatepallojen tekoa lukuunottamatta tämän luomuksen kanssa ei kauaa nokka tuhissut.

Tässä kuvassa valmistamani pallot ovat yön kovettumisen jälkeen ilmapallot edelleen sisällään.  Pallojen valmistukseen löytyy havainnollistavat ohjeet täältä. Idea on kuitenkin yksinkertainen: Liivate turvotetaan vedessä, lisätään joukkoon väriainetta ja sulatetaan varovasti mikrossa. Sitten valmiiksi pumpattujen ilmapallojen pintaan levitetään sulaa liivateseosta, valutellaan ja laitetaan kovettumaan. 

Halusin palloista erikokoisia, joten pumppasin käyttämäni vesi-ilmapallot muutamaan eri kokoon aika summittaisesti. Vesi-ilmapallot ovat todella hankalia puhaltaa (varsinkin tällaiselle, jolla on vaikeuksia puhaltaa tavallisiakin palloja), joten suosittelen lämpimästi pumpun käyttöä. Pallot hirtin kiinni kunnon solmulla, etteivät ne lytistyisi ennenaikaisesti ja sitten ryhdyin toimeen. Läträsin liivatteella kolme kerrosta kuhunkin palloon ja kuivattelin kerrokset aina välissä. 
Homma oli huomattavan hidasta, joten tällaisia koristeita en välttämättä lähtisi ammattikeittiössä tekemään. Nyt kuitenkin osaan tämänkin tekniikan ja onhan se ainakin ihan mielenkiintoinen ja hauska tällaisessa yksittäisessä vapaa-ajan projektissa.

Kun pallot olivat kuivuneet yön ajan rutikuiviksi, leikkasin ensin solmun kohdalta pallon puhki. Sitten kuorin varovasti pallon liivatekuplan sisältä pois. Lopuksi pystyin halutessani trimmaamaan aukkoa isommaksi, kuten tässä olin tehnyt. Terävillä saksilla liivatteen leikkaaminen on helppoa.

Lisäsin liivatteen joukkoon väriaineen lisäksi myös helmiäisjauhetta. Erityisesti siniset ja lilat pallot onnistuivat hyvin. Ne olivatkin loppupään tuotoksia ja siihen mennessä olin päässyt aika hyvin jyvälle pallojen teosta.

Sitten kakku. Se oli sellainen peruskauraa oleva vadelmainen kääretorttupohjasta kasattu juttu, mutta en valitettavasti halua suositella ohjetta. Noudatin haasteen sääntöjä pilkulleen ja valmistin leipomukseni reseptiä tarkasti noudattaen, mutta valitettavasti se ei ollut minusta erityisen hyvänmakuinen. Olisin tehnyt monia asioita itse eri tavalla, jos haaste olisi sallinut.  Klassinen esimerkki siis kakusta joka oli päältä kaunis, mutta sisältä silkkaa silakkaa.

Mutta välillä noita tulee vastaan. Joko niitä, että itsellä menee makupaletti hetkeksi henkiseen ruttuun ja asiat eivät toimikaan yhdessä, kuten piti tai sitten asiakkaan toiveet (vaatimukset) ovat vähintäänkin jännittäviä ja sitä makujen kakofoniaa voi kuvailla kaunistellen "eksoottiseksi".

Mutta ainakin kakun valmistus oli hauskaa! Opin uuden tekniikan ja voinen sitä hyödyntää varmasti johonkin projektiin joskus. 

I took part in Leivontafoorumi's November challenge in which we were supposed to choose a sweet bake from older challenges from a certain time frame and reproduce it following the recipe to the letter. I fancied this rainbow-hued gelatin bubble-covered cake so much, that I had to try it out.

Making the gelatin bubbles is fairly easy. The principle is, that you cover some small balloons with melted and coloured gelatin and leave them to sit until the gelatin has hardened (which basically means overnight) and then remove the balloons. After that you can cut them with your scissors, if you want and attach them to your cake. You can find some instructions here.

I do not recommend using the cake recipe for anything as it didn't taste that nice. I followed the rules and baked the cake using the original recipe, but in my opinion it isn't good. Sometimes these things happen.
There might be a temporary flaw in my flavor palette and I produce a monstrosity myself or there might be a customer that's fixated to a certain flavor-pairing that's not that great together. Either way, horrible cakes happen occasionally to everyone.
But I'm not taking that too seriously since this was only a challenge bake and not an order. And hey, at least I now know how to make those fun gelatin bubbles!

. . .