Suklaatryffelit: 3 ihanan yksinkertaista reseptiä

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Olipa hyvä viikonloppu.
Kävimme lauantaina tyttären kanssa poikkeamassa isovanhemmilla ja reissu ei olisi voinut mennä paremmin! Käytiin kunnon metsäretkellä lumisessa maastossa eväiden ja kuuman mehun kanssa varustautuneina, opetettiin lasta hiihtämään uusilla suksilla, puuhasteltiin yhdessä hyvä ateria pöytään ja valmistettiin kuvissakin esiintyvät suklaatryffelit porukalla alusta loppuun.
Kotimatkaan päästiin vasta myöhään illasta, mutta sekin matka sujui rattoisasti.

Sunnuntai meni enemmän lepuutellen ja oleskellen, mutta siihenkin kuului hauskoja asioita, kuten näiden oheisten kuvien ottaminen, pitsan vääntäminen (ja syöminen!) ja pieni pyrähdys lumisessa ulkoilmassa.
Kun akut ovat latautuneet kunnolla, jaksaa aloittaa uuden viikon paremmalla puhdilla.

Tulevan viikon ohjelmaan kuuluu jonkin verran sosiaalisia menoja, mutta eniten leivontaa, lähdemateriaalien tutkimista ja paljon, paljon kirjoittamista. Oikeastaan oikein odotan sitä kaikkea.
Viikon ohjelmaan sisältyy myös kaiken tuon yllä olevan hattaran lisäksi toki siivoamista, tiskaamista, pyykinpesua ja jos vielä saisin joulukuusen kuskattua varastoon saakka ja eteisen lampun asennettua kattoon asti, niin olisin aika ylpeä itsestäni.

Arkikuulumisista luksuksen maailmaan, eli mites ne suklaatryffelit?

Tärkeintä näissä tryffeleissä on muistaa käyttää sellaista suklaata, jonka mausta pitää ehdottoman paljon paljaaltaankin. Jos et söisi sitä suklaata sellaisenaan, älä käytä sitä myöskään näihin. Pois siis viimevuotiset kalenterisuklaat ja pääsiäismunat, isketään kehiin kunnon tavara!

Ja päällysteet! Suosittelen hieromaan makynystyröitä, miettimään itselle mieluisin kuorruteaines ja käyttämään sitä vaikka kaikkiin.
Me käytimme tummaa kaakaojauhetta, minttukarkkimurua, nougatmurua, tutti frutti-karkkimurua ja suklaarouhetta omiimme. Muita hyviä kuorrutemakuja ovat ainakin pähkinärouhe, pakastekuivatut marjat murskattuina, marjajauheet, banaanilasturouhe ja kookoshiutaleet.

Näistä vaihtoehdoista minun suosikkikuorrutteeni valkosuklaisiin tryffeleihin oli tuo tuttifruttirouhe, maitosuklaisiin minttukarkkirouhe ja tummiin kaakaojauhe. 
Minkälaisia teidän suosikkitryffelinne ovat?

Reseptit ovat gluteenittomia ja munattomia, jos valitset suklaan, joka on gluteeniton ja jossa ei ole käytetty kananmunasta tuotettua lesitiiniä.

Tummat tryffelit

noin 20kpl

• 200g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus noin 70%)
• 75g kermaa
• 20g voita
• valinnaista kuorruteainesta, kuten karkkimurua, kaakaojauhetta, jne

Valmista ensin tryffelimassa kylmään kovettumaan.

Sulata suklaa voin ja kerman kanssa varovaisesti mikrossa. Sekoittele huolellisesti aina lyhyiden kuumennusjaksojen välissä, kunnes seos on sulaa ja on tasaista. Nosta jääkaappiin kovettumaan muutamaksi tunniksi.

Kun tryffeliseos on paksua ja kovaa, ota siitä lusikalla noin peukalonpään kokoisia paloja leivinpaperoidulle alustalle. Pyörittele (hansikoiduin) käsin palat palloiksi ripeää vauhtia, sillä tryffelimassa sulaa käsien lämmöstä melko nopsaan. Kierittele valmiit pallot kuorruteseoksessa ja nosta takaisin leivinpaperille. Kun kaikki pallot ovat valmiit, nosta ne hetkeksi jääkaappiin kovettumaan ennen tarjoilua.

Valmiit tryffelit säilyvät kylmässä noin viikon tiiviissä rasiassa säilytettyinä.

 

Maapähkinävoi-kauranamuset

Teki mieleni jotain pientä makeaa, jonka vuoksi ei tarvitsisi lähteä erikseen kauppaan. Toinen vaatimus oli, että sen makean olisi suotavaa olla nopeatekoista, sillä sokerihammasta kolotti kovin ja namifiksiä teki mieli kahvin kaveriksi. Selailin sitten kirjanmerkkejäni ja bongasin sieltä nämä Chocochilin maapähkinävoi-kauranamuset, jotka vaikuttivat aika hauskoilta ja helpoilta. 

Kaapistani ei valitettavasti löytynyt kookosöljyä tai kasvimaitoa, joten tein omat namini eläimellisinä, vaikka alkuperäinen resepti on vegaaninen. Kivasti onnistuivat ja pari tällaista riittää taltuttamaan isommankin sokerinhimon, kun ovat sen verran tuhteja.
Käytin vuokina minimuffinivuokia ja ladoin niihin täysiä ruokalusikallisia makeismassaa ja sain 25 vuoallista ohjeessa ilmoitetun 15-20 kappaleen sijaan. Luulen, että reseptin kirjoittaja on käyttänyt isohkoja vuokia. Kannattaa ottaa se huomioon, jos näitä päättää kokeilla, etteivät vuoat yllättäen lopu kesken.

Ovat hyviä! Kannattaa kokeilla esimerkiksi lasten kanssa tehden, sillä valmistus ei vaadi kuin vähän keittelyä ja pikkukätöset voivat mainiosti vaikka mittailla ainekset ja lusikoida seoksen vuokiin. Vaikeinta on malttaa odottaa karkkien jähmettymistä.

I had a craving for something sweet and easy to make. Something for which I didn't have to go buy the ingredients for. I browsed through my bookmarks and found this Chocochili's peanut butter and oatmeal candy-recipe. It's only in Finnish, I'm sorry to say, but take my word for it and believe, that these sweets are quite lovely.

I didn't have any coconut oil or almond milk (or similar) in my cupboard so I had to make do and made these with regular butter and milk. Also I got 25 pieces instead of 15-20, so the original recipe might have called for larger capsules than those mini muffin capsules I used.

These treats are quite tasty and easy to make! Would be perfect to make together with the kids. The most difficult part is when you have to wait for the sweets to set. 

. . .

Cinder toffee

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Mainitsin aiemmin vähän kuin sivulauseessa, että valmistimme ystäväni kanssa Itsenäisyyspäivänä cinder toffeeta.
Kyseessä on peribrittiläinen makeinen, jota on maisteltu sielläpäin erityisesti Guy Fawkesin Yön aikaan, vaikka en usko sen rajoittuvan pelkästään siihen.

Koitin löytää tämän makeisen historiasta edes jotain tietoja, mutta se osoittautui sangen hankalaksi. Yksi tiedonpätkä väitti cinder toffeen syntyneen 1900-luvun alussa, mikä vaikuttaa kohtalaisen uskottavalta. Ruokasooda oli siinä kohtaa ollut markkinoilla joitakin kymmeniä vuosia, joten heittoa ajankohdassa lienee korkeintaan sen verran. En asettaisi päätäni vadille tämän puolesta, sillä syntytarinat ovat aika usein, no, tarinoita ja legendoja.

Cinder toffee on suosittua Iso-Britanniassa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja tietyissä osissa Amerikan Yhdysvaltoja. Muualla maailmassa se on tuntemattomampi ilmestys. Nimiä tälle makeiselle on kertynyt enemmän kuin laki sallii. Yleisimpiä nimityksiä cinder toffeen lisäksi ovat muun muassa honeycomb, sea foam, hokey pokey ja sponge toffee.

Ystäväni tutustui tähän makeiseen poiketessaan Englannissa ja toi sitä purkillisen mukanaan. Nyt kun vietimme Itsenäisyyspäivänä pikkujoulua, ohjelmaamme kuului myös toffeen keitto. Ystäväni oli kaivanut meille muutaman reseptin valittavaksi ja otimme sieltä parhaan kuuloisen käyttöön. Elvyttelin jälkikäteen etsivänkykyjäni hakemalla netistä sen reseptin, jotta voisin linkittää sen teillekin. Linkki käyttämäämme reseptiin tässä. 

Cinder toffee on yksinkertaisimmillaan sokeria, siirappia ja ruokasoodaa. Linkittämässäni ohjeessa käytetään lisäksi myös vaniljaa ja vesitilkkaa.
Toffeen kantava ajatus on, että 150C asteiseksi keitetty sokeri-siirappiseos kuohautetaan vaahtoavaksi lisäämällä sen joukkoon ruokasoodaa. Sokeri jähmettyy niin nopeasti, että vaahtomainen rakenne jää pysyväksi ja valmis toffee on täynnä hauskoja kuplia.
Vaahtoaminen perustuu kahteen tekijään. Ruokasooda (joka on emäs) reagoi happaman siirapin kanssa, mistä syntyy hiilidioksidia. Suuremman reaktion aikaansaa kuitenkin ruokasoodan hajoaminen kuumassa sokerisiirapissa, mistä syntyy myös iso määrä hiilidioksidia. Hiilidioksidikuplat eivät pääse tahmean siirapin läpi kovin nopeasti ja seos ennättää pääosin jähmettyä ennen kuplien lässähtämistä. Toffeeta valmistettaessa onkin tärkeää saada sooda sekoitettua huolellisesti joukkoon, mutta seosta ei pidä hämmennellä yhtään enempää, etteivät kaasukuplat rikkoutuisi.

Maullisesti on tärkeää, että toffee sisältää jotain hapanta tasapainottamaan soodan emäksisyyttä. Vaalea siirappi noin yleisesti ottaen riittää siihen, mutta jos haluaa varmistaa, ettei sooda maistu lopullisessa tuotteessa, voisi ohjeen vaalean siirapin korvata vaikka neljänneksen mitalta tummalla taloussiirapilla tai niin, että vaihtaa vaikka kymmenen grammaa vedestä viinietikaksi. En lähtisi tekemään tätä toffeeta glukoosisiirapista, sillä siinä ei ole riittävää paahteista makua, mikä minusta kuuluu tähän toffeeseen. Makeisessa on ohjeen mukaan tehtynä aavistuksenomainen soodan maku, mutta minusta itsestäni se ei ollut lainkaan epämiellyttävä. Yllä mainitsemiani kikkoja voi koittaa käyttää, jos sooda maistuu suussa kovin pahalle pieninäkin määrinä. Kyse on kuitenkin vain neutraloitumattomasta emäksestä, jonka voi hoitaa pienellä happolisällä.

Menipäs tämä nyt yhtäkkiä kovin tieteelliseksi. Ehkei se haittaa.
Cinder toffee on hyvin mielenkiintoinen ja maukas makeinen ja sitä kannattaa testata ehdottomasti.

I mentioned earlier that I made some cinder toffee together with a friend.
It's a lovely sweet and quite easy to prepare.

I tried to dig out some information about it's history, but had very little success. One source claimed that it was invented in the early 1900's, which I find quite believable. Baking soda had by then been commercially available fow a few decades, so it's possible. I wouldn't bet on my head, though, as stories of births and beginnings are often, well, stories.

My friend became acquainted with cinder toffee while traveling in England. Since then she has wanted to recreate the wonderful sweet she fell in love with. We used this recipe from allrecipes for our experiment.

The fun bubbling effect is caused by baking soda breaking apart in the super-hot sugar syrup (and also reacting to the acid in the syrup), which releases quite a lot of carbon dioxide. Since the sugar syrup is so viscous, the carbon dioxide bubbles can't escape that quickly and the toffee retains it's bubbly structure as it hardens rather fast and traps the bubbles inside. Therefore it is important not to stir too much when mixing in the baking soda, as the bubbles will go flat.

I urge you to try this. It's fun to make and even more fun to eat!

. . .

Kookostoffee

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Vegaanisen toffeen valmistus on ajatuksena kiehtonut jo hetken. Tykkään keitellä toffeenameja (ja vielä enemmän maistella niitä), mutta olen pohtinut myös, kuinka ne onnistuisivat, jos peruskerman ottaisi pois ja laittaisi jotain muuta tilalle. Kävi ilmi, että hyvin se sujui ja lopputulos oli vielä sangen maukaskin. Itseasiassa niin maukas, ettei näitä välttämättä uskoisi maidottomiksi ollenkaan.

Testiryhmänä toiminut tytär totesi suunnilleen niillä linjoilla, että maku oli tosi hyvä, mutta toffee kovin sitkeää. Hyvällä halulla upposivat kuitenkin, joten oletan, ettei sitkeä rakenne hirveästi häirinnyt. Itse pidän sitkaasta toffeesta enemmän kuin pehmeästä.
Mutta. Nauttikaa nannasta!


I've been meaning to try out making vegan caramels for some time now. Turned out it wasn't that difficult and I actually think these tasted like the 'real thing'.
My daughter thought that the taste was really good but they were too chewy. Although she didn't seem to mind it that much, the way those caramels were disappearing. I myself like my caramels chewier.
But. Enjoy the sweet goodness!

Kookostoffee

coconut caramels

noin 40kpl / about 40 pieces

• 200g kookoskermaa (coconut cream)
• 220g tärkkelyssiirappia (glucose syrup)
• 210g kidesokeria (sugar)
• 1/2 vaniljatangon siemenet (scrapings of 1/2 vanilla bean pod)
• 1 g jauhettua inkivääriä (ground ginger)
• 35 g maidotonta margariinia   (dairy-free margarin)

Vuoraa 15x20-cm uunivuoka leivinpaperilla. Rasvaa kevyesti.

Punnitse 1,5-2-litraiseen kattilaan kookoskerma, tärkkelyssiirappi, kidesokeri ja mausteet. Kuumenna keskilämmöllä satunnaisesti sekoittaen, kunnes seos alkaa kuplia.

Lisää sitten margariini kuplivaan seokseen ja sekoittele, kunnes se on sulanut.

Iske (digitaalinen) lämpömittari kattilan kylkeen kiinni ja kuumenna kuplivaa seosta samalla sekoittaen, kunnes se saavuttaa 120C asteen lämpötilan. Mieluummin asteen tai kahden verran yli kuin alle.

Kaada seos esivalmisteltuun vuokaan. Anna jähmettyä, kunnes toffee on noin kädenlämpöistä. Leikkaa sitten toffee paloihin huolellisesti öljytyllä veitsellä. Öljyä veistä aina muutaman leikkuukerran välein ja pese se tarvittaessa, jos toffee tarttuu kiinni. Muovinen jämäkkä raappa saattaisi myös toimia hyvin leikkuuseen ja se ei välttämättä tartu kiinni toffeeseen niin kovasti kuin veitsi.

Kääri jäähtyneet toffeemakeiset leivinpaperista leikattuihin karkkipapereihin ja tarjoa ystäville.


Line a 15x20cm tin with parchment. Grease it lightly.

Take a 1,5-2-liter cooking pot and measure out the coconut cream, glucose syrup, sugar and the spices to the pot. Turn the heat on to medium and let the mixture heat up until it begins to bubble, stirring occasionally. Then add the margarine, stirring, until it has melted.

Take a (digital) thermometer and attach it to the side of the pot. Let the mixture bubble away while stirring until it reaches 120C. Rather let the temperature rise a degree or two over that, than take it off the heat too soon.

Pour the mixture to the prepared pan. Let it cool until the caramel is about body temperature. Then cut into pieces with a well-oiled knife. A plastic dough scraper might do the trick also.

Wrap the cooled candy into parchment paper squares and offer some to your friends.

. . .

Vadelmatryffelit

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Kuten aiemmin kerroin, pääsin viiden finalistin joukkoon Fazerin reseptikilpailussa, jossa piti inspiroitua uudesta vadelmaisesta leivontasuklaasta. Reseptit ovat nähtävissä kisasivulla (linkki) ja siellä voi myös äänestää omaa suosikkiaan kohti voittoa. Minun reseptini on se marmoroidut vadelmasuklaamarengit (joiden reseptiin linkki tässä). 

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 10kpl kahden hengen lippupaketteja marraskuisille suklaafestareille, jotka pidetään Wanhassa Satamassa. Kannattaa siis äänestää! Äänestysaikaa on pe 24.10.2014 klo 12 asti.


Osallistuin kisaan kahdella ohjeella, joista marengit pääsivät jatkoon. Lupasin kuitenkin jakaa myös sen toisen ohjeen täällä. Tässä siis resepti vadelmatryffeleille.
Voin kertoa, että nämä tryffelit olivat erinomaisen herkullisia ja ainoa asia, mikä harmitti oli, että ne loppuivat liian nopeasti! Omaa syytäni tosin se. Hupsis.
(Jos sanoo 'hupsis' niin sitten se oli vahinko.)

Tryffelimassa on aika peruskauraa, mutta näiden juju onkin seoksessa, jossa tryffelit kieritellään. Se koostuu tomusokerista, kaakaojauheesta ja pulveriksi jauhetuista pakastekuivatuista vadelmista. Tryffelit saavat siitä vielä vähän lisäbuustia vadelmaisuudelleen.
Periaatteessa kierittelyseoksen voisi tehdä ilman pakastekuivattua vadelmaa, mutta vadelman maku jää sitten melko vaisuksi.

Ohjetta on myös hyvin helppo monistaa, jos haluaa saada enemmän tryffeleitä. Huomautan vain, että silloin muutama tunti ei välttämättä enää riitä kovettamaan tryffelimassaa muotoilua varten, vaan voi olla parempi jättää massa jääkaappiin asettumaan vaikka koko yön ajaksi.

Vadelmatryffelit

 20 tryffeliä

• 200g vadelmanmakuista tummaa suklaata
• 20g voita
• 30g maitoa
• 5g tummaa kaakaojauhetta
• 5g tomusokeria
• 10g pakastekuivattuja vadelmia

Valmista ensin tryffelimassa kylmään kovettumaan.

Sulata suklaa voin ja maidon kanssa varovaisesti mikrossa. Sekoittele huolellisesti aina lyhyiden kuumennusjaksojen välissä, kunnes seos on sulaa ja on tasaista. Nosta jääkaappiin kovettumaan muutamaksi tunniksi.

Valmista tässä välissä kuorrute tryffeleille. Jauha pakastekuivatut vadelmat esimerkiksi morttelissa tomuksi ja sekoita kaakaon ja tomusokerin kanssa sekaisin. Tai mittaa kaakao, tomusokeri ja vadelmat kaikki blenderiin ja pyöräytä, kunnes tasaista ja jauhemaista. Laita kulhoon odottamaan.

Kun tryffeliseos on paksua ja kovaa, ota siitä lusikalla noin peukalonpään kokoisia paloja leivinpaperoidulle alustalle. Pyörittele (hansikoiduin) käsin palat palloiksi ripeää vauhtia, sillä tryffelimassa sulaa käsien lämmöstä melko nopsaan. Kierittele valmiit pallot kuorruteseoksessa ja nosta takaisin leivinpaperille. Kun kaikki pallot ovat valmiit, nosta ne hetkeksi jääkaappiin kovettumaan ennen tarjoilua.

Valmiit tryffelit säilyvät kylmässä noin viikon tiiviissä rasiassa säilytettyinä.

. . .

Dominotryffelit

Jos jokin makeinen on helppo ja näyttävä, tämä on sellainen. Aineksia on tasan kolme; tai oikeastaan neljä, jos lasketaan mukaan kuorruttamiseen käytettävä suklaa. Erikoistaitoja ei vaadita. Näiden palleroisten pyörittely sujuu aloittelevaltakin leipurilta helposti.

Keksitryffeleiden valmistuksessa on tärkeää varata tekoon aikaa pari päivää. Ensimmäisenä päivänä valmistetaan massa, joka pyöritellään palloiksi ja kun ne ovat saaneet levätä kylmässä yön yli, onnistuu kuorruttaminenkin paremmin. Lisäksi maku ja rakenne paranevat pienen muhittamisen avulla.

Jos et omista suklaakonvehtien valmistuksessa käytettäviä erikoistyökaluja, voit kuorruttaa tryffelipallot esimerkiksi kahta haarukkaa käyttäen tai sitten kikkailemalla coctailtikuilla. Itse suosin haarukoita.
Ja suklaakuorrute saa olla rouhean rosoinenkin. Kuorruttamisessa on vaikea mennä vikaan. 

Koristeluun tykkään itse käyttää eri suklaata kuin kuorruttamiseen, mutta näiden pintaankin voi ripotella vaikka nonparelleja tai mitä tahtookaan.

Dominotryffelit

noin 35-45 kappaletta

• 300g dominokeksejä
• 30g tummaa kaakaojauhetta
• 100g maustamatonta tuorejuustoa

Kuorruttamiseen:

• 130g suklaata

Punnitse dominot kulhoon ja murskaa ne puisella survimella. Halutessasi voit myös käyttää tehosekoitinta.

Lisää sitten ensin kaakaojauhe ja sekoita. Sen jälkeen mittaa joukkoon tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi.

Ota reilunkokoinen uunivuoka, jonka olet vuorannut joko kelmulla tai leivinpaperilla ja teelusikka. Ota teelusikalla tryffelimassaa ja pyörittele se sitten palloiksi käsin. Puuha on sotkuista.

Kun olet pyöritellyt kaiken massan palloiksi, nosta vuoka jääkaappiin vähintään 12 tunniksi, mielellään jopa pidemmäksi aikaa. Hyvä muhitus kylmässä parantaa tryffeleiden makua ja rakennetta.

Seuraavana päivänä sulata suklaa pienessä astiassa ja pyörittele kylmät tryffelipallot yksitellen sulassa suklaassa. Aseta ne leivinpaperoidulle alustalle jähmettymään. Kun olet pyöritellyt kaikki pallot suklaassa, nosta ne joksikin aikaa jääkaappiin kovettumaan koviksi ennen tarjoilua. Säilytä kylmässä odottamassa tarjoilua.

Jos haluat ripotella pallojen pintaan koristeita, tee se heti kuorrutettuasi pallon, sillä suklaa jähmettyy kylmän tryffelipallon pintaan melko nopeasti.

Voit myös koristella pallot spritsaamalla tryffeleiden pintaan erilaista suklaata ohuiksi raidoiksi sen jälkeen, kun ensimmäinen suklaakerros on kunnolla kovettunut.

. . .

Muita makeisreseptejä:

• Minttubrigadeirot
• Vaahtokarkit

. . .

Chai-toffee

Olen löytänyt masala chain vasta kohtuullisen tuoreeltaan, mutta hellyyden tunteet ovat sitten sitäkin suuremmat. En pidä esim. Starbucksin chai lattesta yhtään, mutta itsekeitetty masala chai on vain taivaallisen hyvää.
Keitän oman juomani käyttäen maitoa, vettä, teetä, itsesekoittamaani chai masalaa sekä tippaa sokeria.

Chaillahan tarkoitetaan teetä ja masala on maustesekoitus. Chai masala on teen maustamiseen käytettävä maustesekoitus ja masala chai maustesekoituksella maustettu tee.

Mutta tarkoitukseni ei ollut pelkästään ylistää tuota ihanaa juomaa, vaan kertoa siihen liittyvästä toffeereseptistä.
Tämä toffee maistuu mielestäni mukavasti mausteille ja maidolle sopivassa suhteessa. Se on kohtalaisen helppotekoinenkin. Ainut vaara on liian innokkaalla liedenkäyttäjällä pohjaanpolttamisessa, mutta malttia ja kohtalaista keskilämpöä käyttämällä senkin voi välttää.

Chai-toffee

• n. 400g  kondensoitua maitoa (makeutettua)
• 80g vahvaa mustaa teetä (2g teetä + 100g kiehuvaa vettä)
• 20g voita
• 3g chai masalaa (ohje alla)
• 1g kaakaojauhetta (valinnainen)

Hauduta ensimmäisenä vahva tee lisäämällä 2g mustaa irtoteetä 100 grammaan kiehautettua vettä. Siivilöi.

Mikäli käyttämäsi masala on karkeaa, jauha se hienojakoiseksi. Maustepalat eivät tunnu mukavalta hampaissa toffeen joukossa.

Mittaa ainekset paksupohjaiseen kattilaan tai kasariin. Pinnoitettu kattila käy myös.

Kuumenna seosta keskilämmöllä koko ajan pohjaa myöten sekoittaen, jottei seos pala kiinni. Keittämisessä kuluu noin 25-30 minuuttia riippuen liedestä.

Jatka keittämistä, kunnes seos paksuuntuu ja on niin paksua ja tahmeaa, että irtoaa kattilan pohjasta. Sitä ei pitäisi pystyä enää valuttelemaan. Jos otat siitä palan, jonka annat jäähtyä, voit pyörittää siitä muotonsa pitävän pallon sormiesi välissä.

Nosta kattila liedeltä ja kaavi toffee kevyesti voidellulle leivinpaperille. Toffeen pitäisi olla niin paksua, ettei se juurikaan leviä, joten leivinpaperin ei tarvitse olla astiassa. Anna toffeen jäähtyä sen verran, että kärsit käsitellä sitä ongelmitta (hieman kättä lämpimämmäksi).

Voitele kätesi tipalla öljyä, ota toffeesta noin teelusikallisen kokoisia paloja ja pyörittele ne palloiksi. Kierittele pallot esimerkiksi suklaaströsseleissä, kevyesti paahdetuissa kookoshiutaleissa tai vaaleassa kaakaojuomajauheessa.

Säilytä kylmässä.

Vinkki!

Mikäli haluat pursottaa toffeen vuokiin, jätä massa aavistuksen pehmeämmäksi ja kaavi se esivalmisteltuun pursotinpussiin, kun se on vielä kuumaa.

Anna toffeen jäähtyä vain noin 10 minuutin ajan ja pursota massa karamellivuokiin, kun se on edelleen hyvin kuumaa. Suojaa kätesi käärimällä massapussin ympärille astiapyyhe ja varo sotkemasta sormiasi kuumaan toffeeseen.

Toffee kannattaa pursottaa kuumana, sillä jäähdyttyään se on niin jäykkää, etteivät pursotinpussit kestä repeilemättä.

Chai masala

• 10 g jauhettua inkivääriä
• 10 g jauhettua kardemummaa
• 1 g jauhettua muskottipähkinää
• 3 g jauhettua neilikkaa
• 2 g jauhettua mustapippuria
• 15 g jauhettua kanelia
• 0,1 g jauhettua sahramia (1/4 tl)
• 1,5 g jauhettua vaniljaa

Punnitse mausteet mieluiten vaa'alla, joka on kymmenesosagramman tarkka tai vähintään grammantarkka.

Jauha mausteet morttelissa tai maustemyllyssä, jos käytät kokonaisia mausteita. Valmiiksi jauhetut mausteet toimivat ihan hyvin, joten niitäkin voi halutessaan käyttää.

Sekoita kupissa tai kulhossa tasaisesti sekaisin. Purkita pieneen hillopurkkiin tai muuhun vastaavaan kannelliseen lasipurkkiin.

Käytä masala chain keittämiseen, leivontamausteena tai ripottele riisipuurolle.

. . .

Minttu-brigadeirot

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Valmistimme yhdessä tyttäreni kanssa mintulla piristettyjä brigadeiroja. 
Minä huolehdin massan keittämisestä ja tyttäreni pyöritteli makeiset palloiksi ja kieritti ne minttukarkkirouheessa.
Nämä suloiset suklaamakeiset maistuvat meille molemmille, joten vaati kohtalaista itsekuria säästää muutama yksilö kuvattavaksikin.


Brigadeirot ovat brasilialaisia makeisia, joiden pääraaka-aineina ovat kondensoitu maito, kaakaojauhe sekä voi. 
Massa keitetään paksuksi ja se muistuttaakin sekä koostumukseltaan että maultaan huomattavasti toffeeta.

Brigadeirot voi maustaa monin eri tavoin. Helppoja konsteja ovat erilaiset aromit, alkoholit sekä makuainerouheet, kuten pähkinärouhe tai murskatut karamellit.
Jäähtyneesta massasta pyöritellään pienehköjä palloja, jotka kieritellään esimerkiksi nonparelleissa, suklaarouheessa tai vaikka strösseleissä.
Valmiit brigadeirot säilytetään kylmässä.

Suklaisista brigadeiroista on olemassa myös vaalea versio, jossa kaakao korvataan kookoksella. Tällöin sen nimi on beijinho.

Brigadeirot

noin 40kpl

• 1tlk (400g) kondensoitua maitoa
• 1rkl voita
• 3rkl kaakaojauhetta
• 3rkl minttukarkkirouhetta (valinnainen)

Koristeeksi minttukarkkirouhetta, nonparelleja, strösseleitä tai suklaarouhetta.

Valmistus:

Mittaa kaikki ainekset 1-2 litran vetoiseen kattilaan tai kasariin.

Käännä levy keskilämmölle ja kuumenna seosta tasaisesti pohjaa myöten sekoittaen, kunnes seos paksunee.

Maito ottaa herkästi kiinni pohjaan, joten kannattaa pysytellä tiiviisti lieden ääressä hämmentelemässä.

Kun massa on niin paksua, että se alkaa irtoilla kattilan reunoista ja ei enää valu lastasta, nosta kattila pois lämmöltä. 

Kaavi brigadeiromassa leivinpaperille jäähtymään, kunnes se on kädenlämpöistä tai hieman lämpimämpää.

Muotoile brigadeirot pyöritellen palloiksi ja kieritä valmiit pallot esimerkiksi minttukakkirouheessa minttukarrrkkirouheessa. Voit rasvata sormesi ja kämmenesi voinokareella estääksesi massan tarttumisen kiinni ihoosi. Rasvaa kannattaa levittää käsiin aika ajoin hieman lisää, jotta tahmeasta massasta olisi helppo pyörittää kauniita palloja.

Aseta halutessasi karkkivuokiin. 

Karkit voi tarjoilla huoneenlämpöisinä tai jääkaappikylminä. Pidempi säilytys jääkaapissa. Nauti viikon kuluessa valmistuspäivästä.

Vaahtokarkki

Vaahtokarkkeja on yllättävän helppo valmistaa kotona, kunhan vain omistaa grammavaa'an sekä (digitaalisen) lämpömittarin sokeriliemen keittoon.

Vaahtokarkkien valmistus on yksinkertaistettuna seuraavanlainen prosessi:

• vaahdota marenki
• keitä sokeriliemi ja lisää liivate
• liruta kuuma liemi marengin joukkoon ja vatkaa taas kuohkeaksi
• pursota tai levitä öljyttyyn muottiin ja anna jähmettyä
• leikkaa ja tomuta maizena-tomusokeriseoksella
• syö

Vaahtokarkit

Valmiiden vaahtokarkkien määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuria niistä päätät tehdä. Valmista massaa arviolta 4-5 desilitran edestä.


Ainesosat:

• 20g liivatetta
• 10g tärkkelyssiirappia
• 120g kidesokeria
• 60g vettä
• 1 kananmunan valkuainen (30g)
• makuainetta, esim jauhettua vaniljaa tai aromia (ohjeen lopussa vaihtoehtoinen tapa maustaa massa)

Vaahdota valkuaiset ja kidesokeri muotonsa pitäväksi, kiiltävän kuohkeaksi marengiksi. Koostumus muistuttaa parta- tai muotovaahtoa.

Mittaa sokeri, vesi ja tärkkelyssiirappi kattilaan, kiinnitä lämpömittari kattilan reunaan, jos siinä on klipsi ja keitä seosta kuumalla lämmöllä, kunnes se saavuttaa 115C asteen lämpötilan. Sammuta levy ja nosta seos heti pois lämmöltä. Voit tässä kohtaa halutessasi siirtää siirappiliemen astiaan, josta liemi on helpompi kaataa yhtä kättä käyttäen.

Lisää kuuman siirappiliemen joukkoon kylmässä vedessä pehmitetyt liivatteet ja sekoita, kunnes liivatteet ovat sulaneet täysin.

Käynnistä vatkain ja samalla koko ajan vatkaten valuta kuuma liivateliemi marenkivaahdon joukkoon ohuena nauhana. Voit pyytää tähän työvaiheeseen avustajan, jos tuntuu, ettet saa kaadettua ja vatkattua yhtäaikaisesti yksin. Tässä vaiheessa lisää makuaine massan joukkoon.

Jatka massan vaahdottamista, kunnes vaahtokarkkimassa paksunee ja kuohkeutuu voimakkaasti ja alkaa taas muistuttaa koostumukseltaan parta- tai muotovaahtoa. Massaa ei kannata vatkata liian kauaa, sillä sen seurauksena liivate ehtii asettua liian kovaksi ja massan muotoilu ei enää onnistu.

Kaada massa pursotinpussiin tai öljyttyyn muottiin. Jos tahdot vaahtokarkeista tankomaisia, pursota massa öljytylle leivinpaperille pötköiksi ja jätä kuivahtamaan muutamaksi tunniksi. Jos taas tahdot leikata vaahtokarkit kuutioiksi, kaada massa öljyttyyn muottiin, levitä tasaiseksi ja anna kuivahtaa ja kovettua muutaman tunnin ennen poistamista muotista.

Leikkaa vaahtokarkkilevy kuutioiksi tai pätki tangot sopivaan pituuteen käyttäen kevyesti öljyttyä veistä öljyten veistä uudelleen tiuhaan tahtiin. Tahmeaksi päässyt veitsi tarttuu kiinni vaahtomassaan ja leikkaaminen ei onnistu.

Tomuta valmiit vaahtokarkit 50 / 50 tomusokerin ja maissitärkkelyksen seoksella. Joudut luultavasti tomuttamaan karkit kahteen otteeseen.
Nauti.

Mikäli haluat maustaa vaahtokarkit oikeilla hedelmillä tai marjoilla, korvaa puolet veden määrästä silkinsileällä marja tai hedelmäsoseella. Voit valmistaa soseen itse tai käyttää esimerkiksi vauvanruokasoseita. Lisää sose kuumaan sokeriliemeen liivatteiden liottamisen jälkeen ja valmista vaahtokarkit muutoin ohjetta normaalisti noudattaen.

Vaahtokarkkimassa on myös mahdollista värjätä. Väriaineen voi lisätä massan joukkoon sen jälkeen, kun kuuma siirappiliemi on vatkattu marenkivaahton joukkoon, mutta varsinaista loppuvaahdotusta ei ole vielä suoritettu. Ylösvatkauksen aikana mahdollinen väriainekin sekoittuu massan joukkoon hyvin. Pastaväreillä saa aikaan parhaan lopputuloksen.

Huomaa, että massa sisältää liivatetta, joten se ei ole vegetaarinen. En ole toistaiseksi vielä kokeillut valmistaa vaahtokarkkeja agar agaria käyttäen, joten valitettavasti en osaa antaa siihen vinkkejä.

. . .

Valkosuklaakonvehteja

Minua pyydettiin tekemään muutamia valkosuklaapohjaisia konvehteja syntymäpäivälahjaa varten.


Konvehdeista tuli hyviä, mutta ne kaipaavat vielä hieman kehittelyä, jotta ne olisivat parempia.


Nappasin pari kuvaa niistä omaksi tulevaksi inspiraatiokseni.

Ylemmässä kuvassa mustikkakompottitäytteisiä ja alemmassa kuvassa mausteisia valkosuklaatryffeleitä valkosuklaakuorilla.
Lahjan saaja pitää erityisesti valkosuklaasta. :)


. . .