Gluten-free Gingerbread

Joulu on nyt! Oma joulufiilikseni on ollut hieman hukassa, mutta nyt se alkaa pikkuhiljaa löytyä. Jotenkin ei vaan tunnu kovin jouluisalta, kun maa on ihan paljas ja lämpötilat plussan puolella. Uudet työkuviotkin vievät suuren osan huomiostani, kun on niin paljon uutta opeteltavaa ja muistettavaa.

Töissä on alkanut sujua aika kivasti. Olen siellä edelleenkin ihan hukassa eri käytäntöjen ja toimintatapojen suhteen, mutta onneksi jo jotain on tarttunut päähänkin. Joulunalusviikko on ollut hurjan kiireinen, mutta nyt saamme kaikki nauttia ansaitusta hengähdystauosta. Välipäivinä sitten taas takaisin puuhaan.

On muuten haastavaa opetella uudenlainen rytmi ja selvitä tästä vapaa-ajan puutteesta. En todellakaan valita. Sen verran onnellinen olen työpaikasta tässä hankalassa taloustilanteessa. Ennätin jo vain valitettavasti tottua työttömän arkeen ja laajamittaiseen aikatauluttomuuteen. Kyllä minäkin sen retkottelun, kotitöiden ja leipomisen herkän tasapainon jossain kohtaa löydän, kunhan totun.

Oikein ihanaa joulua teille kaikille ja nauttikaa leppoisasta olemisesta ja muistakaa vain olla ja lekotella!

. . .

It's christmas today and I haven't really had any christmas spirit yet. The ground is without snow, the temperatures are way above zero and mostly I've been thinking about work-related stuff.
Things have gone quite well at work and I'm learning and improving. It feels great.

Enjoy your christmas and be sure to relax!

. . .

Gluten-free gingerbread

gluteenittomat piparkakut

• 240 g siirappia /molasses or dark treacle
• 180 g taloussokeria / sugar
• 12 g valmista piparkakkumausteseosta / gingerbread spice mix*
• 250 g voita / butter
• 110 g kananmunia /eggs
• 150g maissijauhoa / corn flour
• 200g riisijauhoa / rice four
• 120g tapioka- tai perunatärkkelystä / tapioca or potato starch
• 160g tahmariisijauhoa / glutinous rice flour
• 8g ksantaania /xanthan gum
• 8 g ruokasoodaa / baking soda

*Gingerbread spice mix should contain cinnamon, ginger, cloves and cardamom.

. . .

Mittaa siirappi, sokeri ja piparkakkumaustejauhe pieneen kattilaan tai kasariin ja kiehauta välillä sekoitellen.

Ota kattila pois lämmöltä ja lisää joukkoon nokareiksi pilkottu voi. Sekoittele seosta samalla, kun voi sulaa.

Kun kaikki voi on sulanut, hämmennä siirappiseosta vielä niin, että kaikki ainekset yhdistyvät tasaiseksi massaksi.

Anna seoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sitten joukkoon kananmunat.

Mittaa ruokasooda, ksantaani ja puolet jauhoista massan joukkoon ja sekoita vahvalla puulastalla tai samankaltaisella välineellä taikina tasaiseksi. Lisää loppuja jauhoja erissä taikinan joukkoon. Jos jauhot ovat iäkkäämpiä tai kuivempia, niitä monesti tarvitaan vähemmän kuin ohjeessa on ilmoitettu ja jos taas jauhot ovat kosteampia tai tuoreempia, niitä saattaa tarvita hippusen enemmän.

Tarkkaile taikinaa ja lisää jauhoja niin, että saat hyvin muodossa pysyvän, mutta edelleen pehmeän massan. Piparitaikina kuitenkin kovettuu melko paljon kylmässä tekeytyessään, joten massaan ei saa lisätä liikaa jauhoja. Kannattaa muistaa myös, että taikinaa leipoessa käytetään jauhoja, joten senkään vuoksi jauhoja ei saa laittaa taikinan tekovaiheessa liiaksi.

Ja leipomisvaiheessa voi aina lisätä hieman lisää jauhoja mikäli taikina niitä kaipaa.

Vuoraa kulho tai kippo tuorekelmulla, kaada taikina kelmun päälle ja kääräise kelmun liepeet taikinan ylle. Nosta jääkaappiin tekeytymään ainakin neljäksi tunniksi, mutta mieluiten yön yli.

Leivo piparkakkutaikinasta haluamasi muotoisia pipareita ja paista ne 200C asteessa noin 5-10 min riippuen pipareiden paksuudesta. Piparkakkuja kannattaa vahtia, sillä ne palavat herkästi. 

Koristele halutessasi pikeerillä sekä valinnaisilla koristerakeilla.

Piparkakkutaikina säilyy jääkaapissa ilmatiiviisti pidettynä viidestä seitsemään päivää, mutta sen voi myös halutessaan pakastaa. Älä kuitenkaan pakasta kertaalleen sulanutta taikinaa uudestaan.

. . .

Measure out the molasses, sugar and gingerbread spice mix into a saucepan and heat it to a boil. Take off from the heat and add the butter. Stir the mixture until the butter has melted and has been thoroughly incorporated.
Let cool until body temperature and the add the eggs, mixing well.

Mix the baking soda and xanthan gum with about half of the dry ingredients and add to the dough. Mix well. Add the remaining flour in batches until you get a nice dough that doesn't stick anymore. If you don't use all the flour, it doesn't matter.

Put some cling film into a bowl and place the dough inside it. Wrap tightly with the plastic wrap and place the bowl into the fridge. Let rest at least four hours or until the next day.

Roll out the dough to about 3mm thick using rice flour to prevent sticking and use a cookie cutter to take out shapes. Place the cookies on to a parchment-covered baking sheet and bake in 200C degrees for about 5-10 minutes depending on the thickness and size until a nice brown color.

If you wish, you can decorate the gingerbread with royal icing.

The dough will keep in the fridge for 5-7 days wrapped in cling film but you can also freeze it for several months. Don't re-freeze if thawed.

. . .

Piparpähkinät

Mitä muuta piparitaikinasta voi tehdä kuin taloja ja possuja? Tietenkin piparpähkinöitä! Piparpähkinät ovat kauniita pikkuleipiä minimaalisella vaivalla. Pilko, Pyöritä ja Paina Pähkinä Paikoilleen. Sitten tietenkin vielä viimeinen pee, eli Paista.

Nämä piparpähkinät on leivottu maapähkinöillä, mutta yhtä hyvin toimisivat esimerkiksi mantelit tai pekaanipähkinät. Maapähkinä valikoitui näihin siksi, että henkilö, jonka muistotilaisuuteen nämä leivoin, piti piparpähkinöistä erityisesti maapähkinöillä koristeltuina. Minusta se oli kaunis yksityiskohta läheisten toiveesta.

These gingerbread and peanut cookies are so easy to make! Just cut the dough into chunks, roll into balls, press in the peanut and bake.
You could use any other nuts instead of peanut, especially almonds or pecans. I baked these with peanuts, because that was the favourite version of the person, to whose funeral I baked these for. I thought it was a beautiful detail which the family requested.

Piparpähkinät

Gingerbread and peanut cookies

noin 120 kpl / about 120 pieces

• 250g voita  (butter)
• 200g sokeria  (sugar)
• 400g puolikarkeita vehnäjauhoja  (all-purpose flour)
• 130g taloussiirappia  (dark treacle)
• 60g kananmunaa  (eggs)
• 10g ruokasoodaa  (baking soda)
• 15g piparkakkumaustetta  (gingerbread spice mix)

      TAI / OR

• 5g jauhettua inkivääriä  (dried ginger powder)
• 5g jauhettua kardemummaa  (ground cardamom)
• 5g jauhettua kanelia  (ground cinnamon)

Kiehauta sokeri, siirappi ja mausteet. Ota kattila levyltä ja lisää joukkoon voi.

Anna jäähtyä hetken ja lisää sitten kananmuna ja lopuksi jauhot, joihin on sekoitettu ruokasooda.

Koveta taikinaa muutaman tunnin ajan tuorekelmuun käärittynä jääkaapissa.

Muotoile taikina pötköiksi, leikkaa noin peukalonpään kokoisiksi paloiksi ja pyöritä palloiksi. Paina jokaiseen palloon pähkinä ja nostele litustetut pallot leivinpaperoidulle pellille. Pikkuleivät leviävät hieman, joten pellille mahtuu noin 25kpl kerrallaan.

Paista 170C noin kymmenen minuuttia tai kunnes keksit ovat saaneet hieman väriä.

Put the syrup, the sugar and the spices into a pot and bring to a boil. Take off the heat and add in the butter. Let cool for a little bit and the add in the egg and the rest of the ingredients.

Wrap in clingfilm and let sit in the fridge for a few  hours.

Roll into logs, the cut into small nuggets. Roll into balls and press a nut into every one of them. Place onto a parchment-covered baking tray and bake at 170C for about 10 minutes or until the cookies have a bit of color to them.

. . .

Joululimppu (pääsiäislimppu)

Joulun aikaan on perinteisesti tykätty syödä makeita ja mausteisia mallaslimppuja. Aika samanlaisia leipiä mitä pääsiäisenä syödään monessakin kodissa. Tai jopa täysin samanlaisia mitä pääsiäisenä syödään.
Kun suoritin leipomoharjoitteluani yhdessä nimettömäksi jäävässä leipomossa reilu vuosi sitten, opin, että ainakaan heillä joululimpulla ja pääsiäislimpulla ei ollut mitään eroa. Joulun alla samaa leipää myytiin yhdellä nimellä ja pääsiäisen aikaan toisella. Pussi vain vaihtui.

Minusta se oli hauska oivallus. Joulun ja pääsiäisen suosikkileivät ovat molemmat sellaisia maltaisen mausteisia makeita limppuja, joten mitä suotta käyttää varoja ja arvokasta aikaa kahden lopultakin aika samankaltaisen reseptin tuotekehittelyyn, kun yhdelläkin oikeasti pärjää. 

Tässä siis resepti joululimpulle, jota pääsiäislimpuksikin kutsutaan.



Nowadays lots of people like to have sweet and spicy malted loaves as a part of the christmas meal. Rather similar to the bread that is eaten traditionally also during easter-time. Or rather, exactly the same bread that is eaten during easter.
While I was doing an internship at a bakery a bit over a year ago, I learned that at least with them, the christmas loaves and easter loaves were baked using exactly the same recipe. Only the packaging and the name were different, but the bread was the same.

I thought it was a fun idea. Why waste money and precious time trying to develop two really very similar kinds of bread when you could just use the one recipe that works in both cases?

So here's a recipe for the sweet and spicy malted christmas loaf that's also known as sweet and spicy malted easter loaf.

Joululimppu / pääsiäislimppu

Malted christmas bread / Malted easter bread

2 limppua / 2 loaves

• 250g kädenlämpöistä piimää  (37C degrees warm buttermilk)
• 250g kädenlämpöistä vettä   (37C degrees warm water)
• 50g tuorehiivaa   (fresh yeast)
• 15g suolaa  (salt)
• 50g  taloussiirappia  (dark treacle)
• 25g ruismallasjauhoa  (rye malt flour)
• 3g jauhettua anista  (aniseed powder)
• 50g ruisjauhoa  (rye flour)
• 300g hiivaleipäjauhoa  (dark wheat flour)
• 500g puolikarkeita vehnäjauhoja  (all-purpose wheat flour)

Lämmitä taikinanesteet kädenlämpöisiksi. 

Liota joukkoon tuorehiiva ja lisää sitten ensimmäiseksi ruisjauho ja ruismallas. Sen jälkeen lisää kaikki muut ainekset, mutta jätä vehnäjauhoista noin kolmannes laittamatta. 

Vaivaa taikinaa hetken, jotta ainekset kostuisivat ja sekoittuisivat toisiinsa. Mikäli taikina on tarttuvaa ja tahmeaa, lisää lopuista vehnäjauhoista sen verran, että saat kimmoisan tuntuisen taikinan aikaan. Mikäli kaikki jauho ei mene, ei haittaa.

Vaivaa taikinaa noin kymmenen minuutin ajan työskennellen tehokkaasti. Voi olla helpompi vaivata taikinaa työtasolla kulhon sijasta.

Kun sitko on kehittynyt hyväksi, anna taikinan levätä kelmulla peitettynä noin vartin verran.

Punnitse taikina ja jaa se kahteen yhtä suureen palaan.

Riivaa taikinapalat pyöreiksi ja laita nousemaan muovin alle leivinpaperoiduille pelleille. Voit suihkauttaa muovin alle pruittauksen vettä elintarvikekäyttöön pyhitetystä sumutepullosta tai ripsottaa sitä leipien päälle hieman sormilla. 

Kun leivät ovat tuplaantuneet kooltaan, voitele ne siirappivedellä (puolet siirappia, puolet lämmintä vettä) ja paista.

Nosta leivät 220C asteiseen uuniin ja käännä paistolämpö samantien 190C asteeseen. Paista leipiä noin 30-35 minuuttia, kunnes pohjaa koputtaessa kumajaa.

Vinkki!

Nostata ensimmäinen leipä 40C asteisessa uunissa luukku kiinni ja toinen muovin alla huoneenlämmössä. Kun uunissa oleva leipä on kohonnut valmiiksi, nosta se ulos ja laita uuni lämpenemään 220C asteeseen pikaohjelmalla (jos sellainen on). Voitele sillä välin leipä siirappivedellä.

Paista leivät yksitellen varsinkin, jos uunisi on yhtään pienempi.

Sillä välin kun ensimmäinen leipä paistuu valmiiksi, toinen leipä nousee rauhassa ja ei vahingossakaan kohoa yli liian pitkän odotusajan vuoksi.

Toinen vinkki on, että vaikka joululeivät ovatkin perinteisesti pyöreitä muodoltaan, voit aivan hyvin muotoilla ne pitkulaisiksi limpuiksi, jolloin saat ne mahdollisesti mahtumaan samaan aikaan uuniin (jos uunisi on riittävän iso).

Warm the liquids to body-temperature and mix in the yeast. Then add the rye flour and the rye malt flour.

After that mix in all the other ingredients, except leave about one-third of the regular wheat flour out. Begin kneading the dough and if it feels sticky, add enough flour to make it smooth and pliable. You don't have to use all the flour.

Keep kneading the dough for ten minutes. It might be easier to do it on a countertop instead of kneading it in the bowl.

When enough gluten has formed, cover the dough with cling film and let it sit for 15mins. Then weigh the dough and divide it into two equally large portions.

Form the pieces into balls and put them onto parchment-covered baking trays to rise. Cover loosely with plastic. You can spritz  a bit of water onto the breads to prevent the surface from drying out, but don't overdo it.

When the loaves have doubled in size, brush them with a syrup glaze (one part syrup,one part warm water) and bake.

Put the bread in a 220C warm oven and immediately turn down the heat to 190C degrees. Bake for about 30-35 minutes or until it sounds hollow when tapping the bottom with your knuckle.

Tip!

Put the first loaf into a 40C oven and let it rise there. Keep the other one on the countertop under a plastic wrap. This way the one in the oven will rise faster. When the one in the oven has doubled in size, take it out and heat the oven to 220C. In the meanwhile brush the loaf with the syrup glaze.

After the first loaf has baked, the secong one should be just about ready to go into the oven and will not have over-risen because of too much resting.

Also, if your oven is a bigger, more roomier model, you might be able to bake the loaves all at once. Just make them long instead of round for better fit.

. . .

Ruispiparkakut

Kokeilin tänä vuonna myös ruispiparkakkujen valmistusta. Täytyy todeta, että niitä on tehtävä uudestaankin. Ovat oikein mainioita - varsinkin pikeerattuina.

Minulla on työn alla piparkakkutalo nimenomaan tästä ruispiparkakkutaikinasta, mutta en vielä tiedä, tuleeko siitä valmista tämän vuoden puolella. Minulle iskettiin työkkärin puolelta työnhakuvalmennusta tälle viimeiselle kokonaiselle viikolle ennen joulua ja se on niin intensiivistä, että olen ihan mehut pois sen jäljiltä, enkä jaksa enää juurikaan mitään tehdä kotona. Itse valmennuksesta minulla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Se on todella hyvin toteutettu. Ajoitus on vain näin jouluvalmisteluiden kannalta haastava.

Onneksi joulu on minulle melkolailla juhla muiden joukossa, joten en ota siitä mainittavaa stressiä. En kuuraa tai puunaa erityisen paljoa, enkä valmista perinteisiä jouluruokiakaan. Minun jouluni tekee (teko)kuusi, jonka koristelen yhdessä tyttöni kanssa ja piparkakut, jotka leivotaan myöskin yhdessä.
Olen hionut tätä onnellisen joulun reseptiäni nyt muutaman vuoden ja täytyy sanoa, että minulle se toimii.


I tried my hand in making some rye gingerbread cookies. I must say, they were excellent! Especially when decorated with royal icing.

I have a gingerbread house under construction, but I'm not too sure if it'll be finished before the year's end. The employment agency put me in a sort of job-hunt coaching class, or whatever it is called in real life, but it is so intensive, I'm over-exhausted when I get home and don't really get anything else done.
The coaching itself is very good and I think it will benefit me greatly. It's just the timing that's a tad difficult.

Fortunately I consider christmas to be a fest among others, so not much stress for me in that respect. I don't clean and scrub like crazy or prepare traditional christmas foods. What brings me the christmas spirit is our (fake) tree, which we decorate together with my daughter and the gingerbread cookies, which we also bake together.
This is my recipe for a happy christmas and it works for me like a dream.

Ruispiparkakut

Rye gingerbread cookies

• 150g voita (butter)
• 135g kidesokeria  (sugar)
• 140g taloussiirappia  (dark sugar syrup/treacle)
• 10g piparkakkumaustetta  (gingerbread spice mix)
• 2 kananmunaa  (eggs)
• 350g ruisjauhoja  (rye flour)
• 7g ruokasoodaa (baking soda)

Kiehauta sokeri, siirappi ja piparkakkumauste. Ota lämmöltä pois. Lisää voi kuutioina ja sekoita, kunnes voi on sulanut joukkoon ja yhdistyy kunnolla siirappiseoksen sekaan.

Anna jäähtyä hieman kättä lämpimämmäksi.

Sekoita joukkoon kananmunat ja sitten jauhot sekä sooda. Saattaa olla, että tarvitset hieman enemmän jauhoja taikinasi joukkoon, mutta se on ok. Taikina ei saisi tuntua tahmealta käsiin, mutta ei kovalta ja kuivaltakaan.

Kääri kelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään kolme tuntia ennen leipomista tai mielellään yön yli.

Leivo pipareiksi ja paista 200C asteessa 5-7 minuuttia tai kunnes hyvänvärisiä.

Take a pan and measure out the sugar, treacle and gingerbread spice. Bring the mixture to a boil. Then take off the heat and add the butter. Keep stirring until all the butter has melted and the mixture has become homogenous. Let cool until only slightly warm.

Then beat in the eggs using a spatula. Also add the flour and the baking soda. You might need to add in a bit more flour, but that's okay. The dough shouldn't feel sticky but not dry either.

Wrap in some cling film and let sit for at least 3 hours in the fridge or preferably overnight.

Mould into cookies and bake at 200C degrees for 5-7mins or until nice and brown.

. . .

Cinder toffee

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Mainitsin aiemmin vähän kuin sivulauseessa, että valmistimme ystäväni kanssa Itsenäisyyspäivänä cinder toffeeta.
Kyseessä on peribrittiläinen makeinen, jota on maisteltu sielläpäin erityisesti Guy Fawkesin Yön aikaan, vaikka en usko sen rajoittuvan pelkästään siihen.

Koitin löytää tämän makeisen historiasta edes jotain tietoja, mutta se osoittautui sangen hankalaksi. Yksi tiedonpätkä väitti cinder toffeen syntyneen 1900-luvun alussa, mikä vaikuttaa kohtalaisen uskottavalta. Ruokasooda oli siinä kohtaa ollut markkinoilla joitakin kymmeniä vuosia, joten heittoa ajankohdassa lienee korkeintaan sen verran. En asettaisi päätäni vadille tämän puolesta, sillä syntytarinat ovat aika usein, no, tarinoita ja legendoja.

Cinder toffee on suosittua Iso-Britanniassa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja tietyissä osissa Amerikan Yhdysvaltoja. Muualla maailmassa se on tuntemattomampi ilmestys. Nimiä tälle makeiselle on kertynyt enemmän kuin laki sallii. Yleisimpiä nimityksiä cinder toffeen lisäksi ovat muun muassa honeycomb, sea foam, hokey pokey ja sponge toffee.

Ystäväni tutustui tähän makeiseen poiketessaan Englannissa ja toi sitä purkillisen mukanaan. Nyt kun vietimme Itsenäisyyspäivänä pikkujoulua, ohjelmaamme kuului myös toffeen keitto. Ystäväni oli kaivanut meille muutaman reseptin valittavaksi ja otimme sieltä parhaan kuuloisen käyttöön. Elvyttelin jälkikäteen etsivänkykyjäni hakemalla netistä sen reseptin, jotta voisin linkittää sen teillekin. Linkki käyttämäämme reseptiin tässä. 

Cinder toffee on yksinkertaisimmillaan sokeria, siirappia ja ruokasoodaa. Linkittämässäni ohjeessa käytetään lisäksi myös vaniljaa ja vesitilkkaa.
Toffeen kantava ajatus on, että 150C asteiseksi keitetty sokeri-siirappiseos kuohautetaan vaahtoavaksi lisäämällä sen joukkoon ruokasoodaa. Sokeri jähmettyy niin nopeasti, että vaahtomainen rakenne jää pysyväksi ja valmis toffee on täynnä hauskoja kuplia.
Vaahtoaminen perustuu kahteen tekijään. Ruokasooda (joka on emäs) reagoi happaman siirapin kanssa, mistä syntyy hiilidioksidia. Suuremman reaktion aikaansaa kuitenkin ruokasoodan hajoaminen kuumassa sokerisiirapissa, mistä syntyy myös iso määrä hiilidioksidia. Hiilidioksidikuplat eivät pääse tahmean siirapin läpi kovin nopeasti ja seos ennättää pääosin jähmettyä ennen kuplien lässähtämistä. Toffeeta valmistettaessa onkin tärkeää saada sooda sekoitettua huolellisesti joukkoon, mutta seosta ei pidä hämmennellä yhtään enempää, etteivät kaasukuplat rikkoutuisi.

Maullisesti on tärkeää, että toffee sisältää jotain hapanta tasapainottamaan soodan emäksisyyttä. Vaalea siirappi noin yleisesti ottaen riittää siihen, mutta jos haluaa varmistaa, ettei sooda maistu lopullisessa tuotteessa, voisi ohjeen vaalean siirapin korvata vaikka neljänneksen mitalta tummalla taloussiirapilla tai niin, että vaihtaa vaikka kymmenen grammaa vedestä viinietikaksi. En lähtisi tekemään tätä toffeeta glukoosisiirapista, sillä siinä ei ole riittävää paahteista makua, mikä minusta kuuluu tähän toffeeseen. Makeisessa on ohjeen mukaan tehtynä aavistuksenomainen soodan maku, mutta minusta itsestäni se ei ollut lainkaan epämiellyttävä. Yllä mainitsemiani kikkoja voi koittaa käyttää, jos sooda maistuu suussa kovin pahalle pieninäkin määrinä. Kyse on kuitenkin vain neutraloitumattomasta emäksestä, jonka voi hoitaa pienellä happolisällä.

Menipäs tämä nyt yhtäkkiä kovin tieteelliseksi. Ehkei se haittaa.
Cinder toffee on hyvin mielenkiintoinen ja maukas makeinen ja sitä kannattaa testata ehdottomasti.

I mentioned earlier that I made some cinder toffee together with a friend.
It's a lovely sweet and quite easy to prepare.

I tried to dig out some information about it's history, but had very little success. One source claimed that it was invented in the early 1900's, which I find quite believable. Baking soda had by then been commercially available fow a few decades, so it's possible. I wouldn't bet on my head, though, as stories of births and beginnings are often, well, stories.

My friend became acquainted with cinder toffee while traveling in England. Since then she has wanted to recreate the wonderful sweet she fell in love with. We used this recipe from allrecipes for our experiment.

The fun bubbling effect is caused by baking soda breaking apart in the super-hot sugar syrup (and also reacting to the acid in the syrup), which releases quite a lot of carbon dioxide. Since the sugar syrup is so viscous, the carbon dioxide bubbles can't escape that quickly and the toffee retains it's bubbly structure as it hardens rather fast and traps the bubbles inside. Therefore it is important not to stir too much when mixing in the baking soda, as the bubbles will go flat.

I urge you to try this. It's fun to make and even more fun to eat!

. . .

Minikokoiset tähtitortut

Minikokoisissa tähtitortuissa on sitä jotain! Ne ovat suorastaan syötävän suloisia ja täydellisiä pieniä suupaloja.

Näiden valmistaminenkin on helppoa. Otetaan tavallisia torttutaikinalevyjä ja kaulitaan niitä suunnilleen puolta ohuemmaksi säilyttäen kuitenkin koko ajan levyn mittasuhteet suunnilleen samanlaisia. Sitten levy leikataan kahdeksaan pieneen neliöön, leikataan vinot viillot kulmiin ja taitetaan sakarat keskelle, kuten tavan tortuissakin. Voidellaan sakaroita kevyesti ja lopuksi pursotetaan tai lusikoidaan luumumarmeladia tortun keskelle.
Paisto 190C asteessa noin kymmenen minuutin ajan.

(Tässä vielä kuvallinen muistutus tähtitorttujen tekoon.)

Kun levyä kaulitaan ohuemmaksi, torttu ei turpoa uunissa niin voimakkaasti ja se säilyttää mittasuhteet samanlaisina kuin isommissa versioissa. Lisäksi paksummasta taikinasta minitorttujen muotoilu voi olla huomattavan haastavaa.

(Tätä kirjoittaessani oli pakko kaivaa pakkasesta viimeiset levyt torttutaikinaa ja kunhan sieltä sulavat, aion tehdä vielä joulutorttusia itselleni lisää. Ei uunituoreen tähtitortun voittanutta! Ainakaan just nyt.)

These traditional puff pastry pinwheels are even more perfect when mini-sized.
They are easy to make, too!
Just take some puff pastry rectangles (those that yield two regular-sized pinwheels) and roll them out until about halfway thinner. Try to retain the rectangular shape. Cut into eight small squares. Make the diagonal cuts to the edges and shape into a pinwheel. Paint lightly with eggwash,  then pipe (or spoon) some plum marmalade to the center.
Bake at 190C degrees for about ten minutes.

(Here's some pictorials on how to cut and fold the pinwheels.)

When you roll the puff pastry thinner, the mini-sized pinwheels don't puff up in the oven as much as the regular ones do. That means that the mini-pinwheels have the same dimensions and relative puffiness as their regular-sized counterparts. Also, it might be a tad difficult to try and bake mini-pinwheels out of the thicker dough as it might not bend that prettily in such a small scale.

(While I was writing this, I got a huge craving for these pastries and I just had to go dig through my freezer to find those last puff pastry rectangles. As soon as the dough has thawed enough, I shall bake myself a few pinwheels to enjoy fresh from the oven. My best idea today, I think.)

. . .

Ihan parhaat pikkujoulut

Järjestin pienet iltamat ystäväni kanssa ja juhlimme pikkujouluja kahdestaan ilman lapsia. Teki niin hyvää saada viettää vähän aikuista aikaa yhdessä taas vaihteeksi.
Kuvia on huomattavan vähän, sillä kun saimme syötävät pöytään, olimme molemmat niin nälkäisiä, että iskimme vain pöydän antimiin kiinni välittämättä mistään muusta. 

Suolaisiksi tarjottaviksi valitsin leipää runsaalla valikoimalla erilaisia päällisiä. Meillä oli sekä vaaleaa että tummaa leipää ja niiden päälle valikoima erilaisia kasviksia, leikkeleitä, juustoja, ja ystäväni valmistamaa lohirullaa.

Makeina herkkuina meillä oli piparkakkutarteletteja Bailey's-ganachella ja valkosuklaavaahdolla, marenkipesäleivoksia, piparkakkuja ja minikokoisia tähtitorttuja.

Omenavoi osoittautui parhaaksi ystäväksemme illan aikana. Sitä läträttiin surutta sekä juuston, lihan, kasvisten ja kalan päälle että marenkileivosten uumeniin. 
Mutta paras kaikista käyttötarkoituksista oli laittaa siitä bellinit.
Juomana meillä oli pari pulloa kuohuviiniä, joista toisen nautiskelimme bellinien muodossa. Ystäväni ihastui omenavoihin niin, että sai rakkaudenhuumassaan ajatuksen kokeilla tehdä siitä belliniä ja se toimi kuin unelma.
En voi kyllin ylistää kuivan kuohuviinin ja omenavoin yhdistelmää. Kannattaa testata.

Päivä oli kyllä ihana muutoinkin kuin vain ruokailun merkeissä. Valmistimme hauskaa cinder toffeeta, koristelimme muutaman piparkakun, kudoimme ja paransimme maailmaa tai vähintäänkin omia itseämme. Parhautta!
Nyt on taas sellainen olo, että jaksaa vaikka mitä, kun sielu on hetken levännyt hyvässä seurassa.

I threw a pre-christmas party together with my dear friend. It was so nice to have some time together without the kids and without any hurry.
There aren't that many pictures, because when we finally got the table laid, we were so hungry, we just sat down and concentrated on the food rather than anything else.

For savories we had some bread with different toppings. We had vegetables, meats, cheeses and some fish.
For sweet treats we had gingerbread tartelettes with Bailey's ganache and white chocolate mousse, meringue nests, gingerbread and mini-sized puff pastry pinwheels with plum marmalade (joulutorttu).

Apple butter proved to be our best friend and we spread it on everything. Everything.
My friend fell in love with the stuff and had the best idea ever. Apple butter bellinis. They were so good, I can't even begin to describe it. You just have to try them out.

But the day wasn't just about having a meal. We made some cinder toffee, decorated a few gingerbread cookies, knitted and made the world, or at least ourselves a little bit better by chatting about important things. I had the best time.

Omenavoi-bellini

Apple butter bellini

1 annos / 1 serving

• 3tl omenavoita  (3tsp apple butter)
• noin 100ml kuivaa kuohuviiniä  (dry sparkling wine)

Lusikoi korkeaan, kapeaan lasiin kolme kukkuraista teelusikallista omenavoita. Kaada varovasti lasi täyteen kuivaa kuohuviiniä. Sekoita lusikalla tasaiseksi. Anna asettua hetken aikaa ja nauti.

Spoon the apple butter in a flute glass. Carefully pour the sparkling wine into the glass. Mix until homogenous. Let sit for a little bit and then enjoy.

. . .

Minttuinen kahvikakku

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Tässä raikkaassa kahvikakussa käytetään aromin sijaan kuivattua minttua, jota löytyy suurempien markettien maustehyllyistä.

Kakku saa lisää mehevyyttä omenahillosta ja kakkumassan joukkoon voi halutessaan laittaa myös hieman suklaarouhetta.

Minttukakku

Ohjeesta saa yhden keskikokoisen tai kaksi pientä kakkua.

• 150g huoneenlämpöistä voita
• 150g taloussokeria
• 150g kananmunaa
• 150g vehnäjauhoja
• 50g omenahilloa (voi korvata 20 grammalla maitoa)
• 5g kuivattua minttua
• 3g vaniljasokeria
• 3g leivinjauhetta
• 75g rouhittua tummaa suklaata (valinnainen)

Mittaa kaikki ainekset valmiiksi.

Voitele ja korppujauhota yksi keskikokoinen tai kaksi pientä torvivuokaa ja esilämmitä uuni 175C asteeseen (isot kakut) tai 200C asteeseen (pienet kakut).

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi valkoiseksi vaahdoksi.

Lisää kaikki muut ainekset yhtä aikaa joukkoon ja vatkaa hitaalla teholla sen verran, että aineksista sekoittuu tasainen massa. Tällä tavoin juoksettumisen riski pienenee. Juoksettuminen ei ole kakun rakenteen kannalta kovin vaarallista, vaikkakin se huonontaa sitä hieman.

Kauho kakkumassa vuokaan tai vuokiin ja kypsennä uunin alatasossa, kunnes kakku tai kakut ovat kypsiä. Ison kakun paistoaika vaihtelee 45-50 minuutin välillä riippuen uunistasi ja pienet kakut kypsyvät noin 20-25 minuutissa uunin tehokkuudesta riippuen. Kakkuja kannattaa tarkkailla, että ne eivät pääse paistumaan liian tummiksi. Voit kokeilla kakun kypsyyttä varrastikkua käyttäen. Työnnä varrastikku kakun syvimpään kohtaan alas saakka ja vedä se taas pois. Mikäli tikkuun on tarttunut kiinni taikinaa tai kosteita muruja, kakku ei ole vielä valmis, vaan sen kannattaa antaa kypsyä edelleen. Voit tarkistaa kypsyyden uudelleen 5 minuutin kuluttua tökkäämällä tikun toiseen kohtaan kakkua.

Kun kakku tai kakut ovat valmiita, anna niiden jäähtyä pöydällä sen verran, että kärsit koskettaa metallista vuokaa paljailla käsilläsi polttamatta sormiasi, eli noin vartin verran. Kumoa kakut pamauttamalla vuoka napakasti pöytätasoa vasten. Voimakas isku irroittaa kakun varmemmin vuoasta ehjänä, vaikka tietenkään ei pidä liioitella. Anna kakun tai kakkujen jäähtyä loppuun vuoat suojinaan ja täysin jäähtyneinä ne voi esimerkiksi pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Kahvikakun on hyvä antaa muhitella vuoan alla piilossa seuraavaan päivään ennen leikkaamista ja tarjoamista, jotta maut ehtisivät tasaantua ja rakenne olisi parhain. Kahvikakkua ei tarvitse nostaa jääkaappiin.

Vinkki!

Kuivattua minttua saattaa löytää suurimpien markettien maustehyllyistä, mutta hyviä hankintapaikkoja ovat myös luontaistuoteliikkeet. Jauha minttua vaikka peukalolla kämmentäsi vasten möyhentäen ennen kakkumassaan lisäämistä, jotta palaset eivät olisi liian suuria ja aromeja vapautuisi enemmän.

Jos olet onnekas ja sinulla kasvaa minttua puutarhassasi, voit kuivata sitä myös itse. Kaupan ruukkuminttujenkin ylimääräiset lehdet voi kuivattaa talteen poisheittämisen sijaan.

. . .

valkoiset pikeeratut keksit

Pikeerasin mausteisia murokeksejä. Käytin tässä Frankenkeksi-postauksessa kerrottuja reseptejä murokekseihin ja pikeeriin; lisäsin vain keksimassaan 2tl piparkakkumaustetta saadakseni kekseihin jouluisampaa henkeä.

Haluan antaa piparkakuille hieman erilaisen ilmeen tänä vuonna, ja kokeilin modernia ulkomuotoa sekä keksille että pikeerille.
Pitsit, ruusut ja sydämet ovat usein enemmän muiden juttu kuin minun, joten nämä valkoiset ja pelkistetyt pikeeraukset kolahtivat.

Pidän pikeeristä materiaalina paljon. Olen käyttänyt sitä monesti aiemmin muun muassa kakkujen päällä, cupcake-koristeiden tekoon, piparkakkutalon koristeeksi ja ihan vain luonnosteluun.

Nämä kaikki keksikuviot perustuvat yksinkertaiseen raidoitukseen, jonka pohjalle kuviot rakennetaan.
Keksit voi reunustaa kehyksellä (kuten tässä yllä) tai jättää reunukset avoimiksi.

Pikeerillä spritsaus on helpointa, kun pikeeriä valutetaan pussista kuvan näyttämällä tavalla ja nauhaa lasketaan paikoilleen. Sillä tavoin on helpointa hallita nauhan paksuutta ja kulkua. Tai ainakin minulle on.

Spritsaa pipareihin joko vaaka- tai vinoraidat järkevin välein.
Kannattaa käyttää joko #0 tai #1 pyöreää tyllaa tai sitten leikata todella pieni kolo spritsipussin kärkeen. 

Tee pieniä täpliä raitojen sivuille. Koita saada täplät tasakokoisiksi ja tasaisin välein nauhojen varsille.

Spritsaa reiluhkot pallot raitojen päälle. Vuorottele pallojen paikat, jotta ne muodostaisivat symmetrisen kuvion.

Kalanruotokuvio on vaikuttava ja yksinkertainen tehdä. Spritsaa ensin yhdensuuntaiset vinoraidat, sitten toiset.

. . .


Pikeeri ja murokeksit tässä.
Piparkakkutaikinan ohje tässä.


. . .

Minttu-brigadeirot

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Valmistimme yhdessä tyttäreni kanssa mintulla piristettyjä brigadeiroja. 
Minä huolehdin massan keittämisestä ja tyttäreni pyöritteli makeiset palloiksi ja kieritti ne minttukarkkirouheessa.
Nämä suloiset suklaamakeiset maistuvat meille molemmille, joten vaati kohtalaista itsekuria säästää muutama yksilö kuvattavaksikin.


Brigadeirot ovat brasilialaisia makeisia, joiden pääraaka-aineina ovat kondensoitu maito, kaakaojauhe sekä voi. 
Massa keitetään paksuksi ja se muistuttaakin sekä koostumukseltaan että maultaan huomattavasti toffeeta.

Brigadeirot voi maustaa monin eri tavoin. Helppoja konsteja ovat erilaiset aromit, alkoholit sekä makuainerouheet, kuten pähkinärouhe tai murskatut karamellit.
Jäähtyneesta massasta pyöritellään pienehköjä palloja, jotka kieritellään esimerkiksi nonparelleissa, suklaarouheessa tai vaikka strösseleissä.
Valmiit brigadeirot säilytetään kylmässä.

Suklaisista brigadeiroista on olemassa myös vaalea versio, jossa kaakao korvataan kookoksella. Tällöin sen nimi on beijinho.

Brigadeirot

noin 40kpl

• 1tlk (400g) kondensoitua maitoa
• 1rkl voita
• 3rkl kaakaojauhetta
• 3rkl minttukarkkirouhetta (valinnainen)

Koristeeksi minttukarkkirouhetta, nonparelleja, strösseleitä tai suklaarouhetta.

Valmistus:

Mittaa kaikki ainekset 1-2 litran vetoiseen kattilaan tai kasariin.

Käännä levy keskilämmölle ja kuumenna seosta tasaisesti pohjaa myöten sekoittaen, kunnes seos paksunee.

Maito ottaa herkästi kiinni pohjaan, joten kannattaa pysytellä tiiviisti lieden ääressä hämmentelemässä.

Kun massa on niin paksua, että se alkaa irtoilla kattilan reunoista ja ei enää valu lastasta, nosta kattila pois lämmöltä. 

Kaavi brigadeiromassa leivinpaperille jäähtymään, kunnes se on kädenlämpöistä tai hieman lämpimämpää.

Muotoile brigadeirot pyöritellen palloiksi ja kieritä valmiit pallot esimerkiksi minttukakkirouheessa minttukarrrkkirouheessa. Voit rasvata sormesi ja kämmenesi voinokareella estääksesi massan tarttumisen kiinni ihoosi. Rasvaa kannattaa levittää käsiin aika ajoin hieman lisää, jotta tahmeasta massasta olisi helppo pyörittää kauniita palloja.

Aseta halutessasi karkkivuokiin. 

Karkit voi tarjoilla huoneenlämpöisinä tai jääkaappikylminä. Pidempi säilytys jääkaapissa. Nauti viikon kuluessa valmistuspäivästä.

Kahvipöydän hienot neidit

Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

Kahvittelukulttuurimme on muuttunut merkittävästi viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Sosiaalinen kahvin- ja teen nauttiminen on siirtynyt kodeista kahviloihin ja samalla se on johtanut myös kahvin kumppanina nautittavien kahvileipien vaihtumiseen.

Kahviloissa valikoima on runsaampi kuin arkena kotona ikinä ja usein tulee valinneeksi leivoksen, täytetyn sämpylän, palan piirakkaa tai kakkua mieluummin kuin tylsän tavallisen pikkuleivän. Siinä ei todellakaan ole mitään pahaa, sillä vaihtelu piristää. :)

Aiemmin ah-niin-yleiset ja suositut vaniljavannikkeet sekä kaneliässät ovat vetäytyneet arjen kahvipöydistä sukujuhlien pitopöytiin, ainakin oman ikäluokkani kohdalla.

Tavallaan se on myös mukava käänne, sillä ainakin minä olen huomannut itseleivottujen pikkuleipien arvostuksen kasvaneen. On helppoa hankkia valmista, mutta itsetehty tursuaa aikaa ja välittämistä, vaikka ulkomuoto ei olisikaan koneella tehdyn täydellinen.

Vaniljavannikkeet

• 240 g vehnäjauhoja
• 200 g huoneenlämpöistä voita
• 1 kpl kananmunia
• 95 g taloussokeria
• 3 g vaniljasokeria

Nosta voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmentymään.

Vaahdota pehmeä voi vehnäjauhojen kanssa kuohkeaksi. Lisää kaikki muut ainekset kerralla ja sekoita massa tasaiseksi.

Laita pursotinpussiin 8-millinen avokärkinen tähtitylla ja annostele pussiin kahden nyrkkisi kokoinen määrä keksimassaa kerrallaan.

Pursota massasta vannikkeita joko myötäpäivään tai vastapäivään, kumpi vain tuntuu sinusta luontevammalta suunnalta. 

Onnistut helpoiten, kun käytät pursottaessasi molempia käsiäsi ja  erotat noin neljänneksen keksimassasta pussin alaosaan, kierrät pussin keskelle tiukan kierron ja käytät vahvempaa kättäsi lähempänä kärkeä. Käsiesi lämpö notkistaa keksimassaa ja pursottaminen onnistuu helpommin.

Pussia ei pidä täyttää kovin täyteen kerrallaan, sillä liian täyttä pussia on vaikea käsitellä, massan pursottamiseen täytyy käyttää enemmän voimaa ja pussi menee herkemmin rikki suuremman väännön vuoksi.

Minulle vastapäivään pyöräytys sujui helpommin. Olen oikeakätinen, mutta en usko sillä olevan juurikaan merkitystä suunnan suhteen.

Kun olet pursottanut täyden kierroksen, hellitä puristusvoimaasi ennen kuin nostat kärjen irti kiepistä. Työstä massa heti sen valmistuttua, sillä massa kovettuu seisoessaan, jolloin sen työstö vaikeutuu.

(Siistien päiden teko vaatii hieman harjoitusta, vaikka luulen, että sekin on makukysymys, millainen lopetus on kenenkin mielestä siisti. Yksi opettajistamme tekee vannikkeisiinsa pidemmät hännät kuin minä ja hänellä on työuraa ja vannikkeiden tekoa takanansa jo useampi vuosikymmen. Minä taas raappasin kymmeniä vannikkeita takaisin kulhoon, kun en ollut tyytyväinen pursotusjälkeeni. Saatan takertua yksityiskohtiin ja hioa tekniikkaani enemmän kuin moni muu ja mahdollisesti aina välillä jopa enemmän kuin olisi aivan välttämätöntä. Se on kaunis tapa sanoa, että nipotan ja olen turhantarkka. :)

Pedantista päästä kärsii koko ruumis.)

Anna pikkuleipien kuivahtaa huoneenlämmössä puolisen tuntia ennen paistoa, jotta ne pitäisivät paremmin muotonsa paiston aikana.

Paista pikkuleivät 220C asteessa tasalämmöllä noin 6-8 minuutin ajan, tai kunnes keksit alkavat saada hieman väriä.

Säilytä kannellisessa rasiassa huoneenlämmössä. Vältä liian pitkää säilytystä, sillä pikkuleivät imevät itseensä kosteutta huoneilmasta ja mymmähtävät ikävästi.

Kaneliässät

• 260 g vehnäjauhoja
• 200 g huoneenlämpöistä voita
• 1 kpl kananmunia
• 95 g taloussokeria
• 5 g jauhettua kanelia

Kanelisokeriseokseen:

• 200 g taloussokeria
• 40 g jauhettua kanelia

Nosta voi hyvissä ajoin pehmenemään.

Vaahdota voi ja vehnäjauhot kuohkeaksi. Lisää muut ainekset kerralla ja sekoita tasaiseksi.

Kääri keksimassa tuorekelmuun ja nosta kylmään asettumaan noin 30-60 minuutiksi.

Pyöritä keksimassasta noin sentin paksuisia tankoja ja leikkaa niistä noin 10cm pitkiä paloja.

Pyörittämisessä voi käyttää kertakäyttökäsineitä, jotka estävät keksimassan tarttumisen käsiin. Toinen apu on käyttää leivinpaperia tai mahdollisesti kestoleivinpaperia tankojen pyörittämisen alustana, sillä jauhojen lisäämistä massaan tulee välttää.

Sekoita kanelisokeriseos kulhossa tai keittolautasella ja kieritä tankopalat huolellisesti seoksessa.

Kanelisokeriseosta jää takuulla yli jonkin verran, mutta on parempi valmistaa sitä riittävästi ja saada kauniimpia ässiä kuin kitsastella sen kanssa ja ihmetellä, miksi tangonpätkien kuorruttaminen on kovin hankalaa, kun sokerikanelia on lautasella vain lusikallinen. Voit käyttää ylijääneen kanelisokerin esimerkiksi korvapuustien välissä.

Taivuta sokeroidut tangonpätkät S-kirjaimen muotoon ja paista keksejä 220C asteessa 6-8 minuutin ajan, tai kunnes keksit saavat hieman kauniin ruskeaa sävyä.

Säilytysohjeet ovat samat kuin muillakin murokekseillä.

. . .