suklaafondant

Sain nähtäväkseni tämän videon (youtube: chocolate fondant -eid special) ja ihastuin niin, että minun täytyi päästä testaamaan tuota reseptiä itsekin. Muunsin reseptin metriseen järjestelmään soveltuvaksi.

Suklaafondant         (6-8 annosta)

• 145g tummaa suklaata  (kaakaopitoisuus väh. 55%)
• 75g voita
• 2 1/4 dl kidesokeria
• 3 isohkoa kananmunaa
• 3/4 dl vehnäjauhoja
• noin 1/2 tl valitsemaasi makuainetta, kuten kardemummaa, kanelia, vaniljaa, chiliä tai appelsiinia

Laita uuni lämpenemään 200 C.
Valitse tasakokoiset kohokasvuoat (6-8kpl koosta riippuen) ja voitele ne huolellisesti; myös yläreunasta.
Mikäli sinulla ei ole kohokasvuokia, voit käyttää mainiosti esimerkiksi muumimukeja, sillä niiden ylöspäin levenevä muoto ja uuninkestävyys tekee niistä hyvin toimeen soveltuvia.

1. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Varo kuumentamasta liikaa, ettei suklaa seisotu. Ota lämmöltä. Mausta.
2. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, valkoiseksi vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun voit piirtää nopeasti massalla kahdeksikon ja kuvio pysyy hetken kokonaisena näkyvissä.
3. Sekoita hieman jäähtynyttä suklaata kauhallinen kerrallaan munavaahdon joukkoon samalla hämmentäen.
4. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi.
5. Annostele massa vuokiin ja kypsennä uunin alemmalla keskitasolla luukkua avaamatta 12-17 minuutin ajan. Paistoaika vaihtelee halutun kypsyysasteen mukaan ja myös uunista riippuen.
6. Nosta valmiit kohokkaat varoen ulos uunista ja koita olla kolhimatta.

Anna jäähtyä hetken ja joko kumoa annoslautasille tai sitten tarjoile vuoista.
Melko vähäsokerinen, vaniljalla maustettu kermavaahto olisi hyvä kumppani tälle jälkiruoalle.
Kesäaikaan myös tuoreet mansikat sopisivat tämän mukaan.


Herkku on tuhtia, mutta ei siitä kovin paljon jää jäljelle. Parempi siis maistella pois heti.

. . . 

aamukahvia pannulla

Paha Kakku-blogi on muuttanut!


Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi

. . .


Aloitan päiväni monesti isolla kupillisella maitokahvia, kuten hyvin monet muutkin. Minä en kuitenkaan omista kahvinkeitintä, enkä ole aikeissa hankkiakaan sellaista. Oli minulla joskus vuosia takaperin sukulaiselta lahjaksi saatu keitin, mutta annoin sen eteenpäin, sillä se vain pölyttyi kaapissa käyttämättömänä.

Juon siis pannukahvia.

Omistan kaksi erilaista kahvipannua. Toinen on kahden kupillisen vetoinen pressopannu, jolla valmistan aamukahvini ja päiväkahvini, sillä se on nopea ja kahvia ei mene haaskuulle yhdelle hengelle tehdessä.

Toinen pannuni on metallinen, noin puolitoista litraa vetävä kahvipannu, jolla keitän kahvia silloin kun minulla on useampi kahvinjuoja kylässä.

Pressopannulla kahvin keittäminen on erittäin helppoa.

Jauhatuskarkeutena voi käyttää oman kokemukseni mukaan jopa suodatinjauhettua kahvia, mutta kannattaa kuitenkin pitäytyä sellaisissa, jotka on merkitty kahvipannun tai pressopannun kuvin. 

Mikäli omistaa kahvimyllyn ja tykkää hifistellä kahvinsa kanssa, niin vastajauhettu kahvi on todellakin se paras kahvi.

Jauhettua kahvia annostellaan mitallinen per kupillinen vettä. Perinteisesti kupin tilavuus vanhassa suomalaisessa ohjeistuksessa on ollut noin 1,5dl.

Tavallisesti pannulla valmistettaessa lisätään vielä yksi mitallinen "pannua varten".

Olen itse yleensä tehnyt niin, että kahdesta viiteen kupillista keittäessa lisään pannua varten yhden mitallisen ekstraa ja kuudesta kymmeneen kupillista keittäessä lisään kaksi. Ja niin edelleen.

Pressopannu on toiminnaltaan hyvin helppokäyttöinen.

Tarvittava määrä vettä kiehautetaan joko kattilassa tai vedenkeittimellä.

Veden kuumetessa mitataan jauhettua kahvia pressopannun pohjalle halutun kuppimäärän mukaisesti ja lisätään ylimääräinen mitallinen/mitalliset riippuen valmistettavasta määrästä.

Kiehautettu vesi kaadetaan pannuun ja kahvin annetaan hautua rauhassa noin viisi minuuttia.

Tämän jälkeen pressopannun siivilällinen kansiosa asetetaan paikoilleen ja painetaan varovasti aivan alas asti, jolloin kahvinporot painuvat pannun pohjaan.

Kahvi on nyt valmista nautittavaksi.

Metallisella pannulla keitettäessä vesi kiehautetaan ja jauhettu kahvi mitataan pannuun veden joukkoon.

Pannu joko nostetaan pieneksi hetkeksi takaisin kuumalle levylle, jotta kahvijauhe mylläytyisi veden sekaan tai vaihtoehtoisesti kahvin voi sekoittaa veden joukkoon lusikalla pyöräyttämällä.

Pannun kansi laitetaan kiinni ja pannu nostetaan aluselle odottamaan, kunnes kahvi on hautunut. Pannumyssyä voi halutessaan käyttää.

Suunnilleen viitisen minuuttia myöhemmin kahvi "säikytetään", eli kansi avataan ja pannuun kaadetaan loraus kylmää vettä. Säikäyttäminen aikaansaa porojen laskeutumisen pannun pohjalle.

Säikäyttämisen jälkeen odotetaan noin minuutin verran, että porot ovat laskeutuneet, minkä jälkeen "putsataan nokka", eli kaadetaan pannun nokkaan jääneet kahvinporot joko altaaseen tai ylimääräiseen kahvikuppiin. Pelkkä nopeahko lorautus riittää nokan puhdistamiseen.

Tämän jälkeen kahvi on valmista kaadettavaksi, eikä mukana pitäisi enää olla kahvinporoja.

. . .