30.9.2015

9 asiaa, jotka vaaditaan kotileipomoilta


Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi


Tässä homma hoituu justiin kuten pitääkin.


Kotileipomon perustaminen on nykyään Suomessa mahdollista taannoisen lainsäädännön muokkaamisen myötä. Tästä on jo joku vuosi aikaa, mutta aihe on edelleen yllättävän tuore ja ajankohtainen.

Itse leipuri-kondiittorina ja töitä etsivänä ihmisenä olen huomannut alan huonon työtilanteen ja pohtinut myös oman yrityksen perustamisen mahdollisuutta.
Yritysmuotoja on monia erilaisia ja kokoluokkiakin toimistottomasta olkkarinpöydältä käsin pyörivästä yrityksestä monen sadan hengen jättiläisiin.

Mutta jos mietitään sellaista matalan kynnyksen pieniriskisempää toimintamuotoa, jota voisi harjoittaa joko kokoaikaisena tai sivutoimisena bisneksenä, kotileipomon perustaminen on monelle ihan varteenotettava vaihtoehto. Se ei vaadi välttämättä suurta alkupääomaa ja jos toiminta ei olekaan itselle niin mieluista tai sopivaa muuten, lopettamispäätöksen jälkeen ei ole jumissa suurten ja kalliiden teollisuuslaitteiden tai tuotantokiinteistön kanssa.

Keräsin muutaman tärkeimmän tiedonjyvän ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnasta. Osa on varmasti kaikille tuttuja juttuja, mutta tiesittekö esimerkiksi sitä, että kotileipomoissa tapahtuva tuotanto ei saisi olla laajaa ja kaikki tuotteet tulee myydä itse henkilökohtaisesti?

Minä en tiennyt. Kysyin aiheesta Espoon elintarvikevalvontaviranomaiselta ja näin on ainakin täällä.

Mutta sitten tietoisku:



Millaisia asioita sitten kotileipomolta vaaditaan näin käytännössä?


  • Toiminnan tulee olla vähäriskistä (*). Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotileipomossa voi leipoa voileipäkakkuja, mutta niitä varten ei saa graavata itse kalaa.

  • Valmistustiloihin (kotileipomossa keittiötila) ei saa päästää eläimiä. Ja muutoinkin on otettava huomioon mahdollinen lemmikkiperäinen kontaminaatio (karvat ym)

  • Toiminta ei saa olla kovin laajaa (valmistusta keskimäärin kahtena päivänä viikossa) ja esim yritysmyynti ei ole sallittua. Tuotteita voi myydä vain itse henkilökohtaisesti joko torilla tai vastaavassa tapahtumassa tai sitten toisille yksityishenkilöille suoraan kotikeittiöstä. Asiakkaille on myös ilmoitettava, että tuotteet on valmistettu kotikeittiössä.

  • Kotikeittiön toimiessa elintarvikehuoneistona, siihen sovelletaan samaa elintarvikehygieenistä lainsäädäntöä kuin niin kutsutussa ammattikeittiössä. Rakenteellisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että täytyy olla käsienpesumahdollisuus, pintojen tulee olla helposti puhdistettavia ja kunnossa (ei mattoja, ei pöytäliinoja tai kangaspäällysteisiä tuoleja, ei rikkinäistä maalipintaa pöydässä), kylmätilojen täytyy olla kunnossa ja riittävät ja esimerkiksi vessa ei saa avautua suoraan keittiötilaan. Itseasiassa koko keittiön täytyy olla oma erillinen tilansa.

  • Omavalvontasuunnitelma ja toiminnan kuvaus tulee olla tehtynä.

  • Elintarvikehuoneistossa on oltava erillinen ja asiainmukaisesti varustettu tila siivousvälineiden säilytystä ja huoltoa varten.


(*)
"Vähäriskisenä elintarvikkeiden valmistuksena voidaan pitää esimerkiksi leipomista, kinkku- tai juustovoileipien koostamista ja keitto- ja pataruokien valmistusta. Tarjoiltavana olevan lihan ja kalan tulee olla kypsennettyä. Käytettävien raaka-aineiden tulee olla tuoreita ja hyvälaatuisia. Kaikki vihannekset on aina pestävä ennen käyttöönottoa ja juurekset on pestävä sekä ennen kuorimista että kuorimisen jälkeen. 
Varsinkin helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyssä on huomioitava elintarvikkeiden säilytys- ja tarjoilulämpötilat: kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Raakojen ja kypsien tai sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden ristiin saastuminen estetään elintarvikkeiden oikealla käsittelyllä. _ _

_ _ Eviran näkemyksen mukaan vähäriskisenä toimintana ei voi pitää ylipäätään laajamittaista elintarvikkeiden käsittelyä eikä seuraavien elintarvikkeiden valmistusta tai myyntiä: tartarpihvien valmistus, kalan graavaus, mädin suolaus tai sushiannosten valmistus, koska näihin elintarvikkeisiin liittyy erityisiä vaatimuksia käsittelyn ja valmistuksen suhteen."

(Lähde: Evira )


Aijaijai! On korvis korvassa. Hyi minua. :(



Sitten on toki myös joitakin tuotteiden valmistajalle asetettuja ohjeistuksia.

  • Hygieniapassi täytyy olla.

  • Elintarvikkeita valmistaessa ei saa käyttää kynsilakkaa tai olla rakennekynsiä. Hiusten tulee olla kiinni ja peitetty päähineellä. Korut pitää ottaa pois (myös korvakorut ja lävistykset).

  • Vain elintarvikehuoneistossa käytettävä työvaateparsi on olemassa.


Tärkeä juttu muuten myös kuljetuksista. Olisi varmasti hienoa tarjota kakuilleen myös kuljetusta, mutta siitä on tehtävä oma ilmoituksensa valvontaviranomaiselle, ellei toiminta kokonaisuudessaan sisälly jo jonkun toisen elintarvikehuoneiston ilmoitukseen.
Kuljetustoiminnan järjestäjä vastaa siitä, että mm. välineet ja kuljetusolosuhteet ovat hygieeniset ja kylmäketju säilyy ehjänä ja että kuljettava henkilö osaa hoitaa homman asianmukaisesti.


Kotileivontaan ja ammattimaiseen kotileivontaan on erilaiset vaatimukset hygienian suhteen.



Kaikenlaisia tärkeitä juttuja täytyy ottaa huomioon. Menee helposti pää pyörälle sääntöviidakossa.
Eviralla on onneksi todella selkeät ja hyvät ohjeet ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygienasta, mistä nämäkin ohjeet katsoin tähän postaukseen. Linkki ohjeistukseen on tässä.
Mikäli jokin asia ei itselle aukene, oman kunnan terveysvalvontaviranomaisilta voi kysyä varmasti neuvoa. Ainakin täällä Espoossa he auttavat mielellään ja vastaavat sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin.




Onko kukaan teistä miettinyt oman kotileipomon perustamista joskus?


. . .



22.9.2015

Viisi vuotta bloggaajana

Räjäytelkää raketteja ja kääntäkää musat kaakkoon. Nyt on juhla.
Jotenkin ihan epätodellisen tuntuista tämä, että olen kirjoittanut tätä blogia jo viisi vuotta. Viisi!
Heräsin tajuamaan sen justiin. Huhhuh!

Rehellisiä jos ollaan, en aloittaessani uskonut, että välttämättä pystyisin sitoutumaan tähän hommaan näin pitkäjänteisesti. Minulla on suuri taipumus aloittaa innostuksissani vaikka millaisia projekteja, jatkaa niitä kauhealla kiihkolla kaksi viikkoa ja sen jälkeen hiipuen hiljaisuuteen, kunnes pari vuotta myöhemmin muistan taas, että hupsista.

Luulen tämän rakkauslapsen pysyneen aktiivisessa päivityksessä näin pitkään eniten siksi, että minulla on täysi taiteellinen vapaus luotsata tätä omien kulloistenkin kiinnostusteni pohjalta eteenpäin aika pitkälti mihin suuntaan vain.
Se on aika mahtavaa.

Mutta viisi vuotta. Se on jo aika pitkä aika, ainakin minulle.

Kasasin tähän viiden vuoden kunniaksi viisi listausta erilaisista minulle merkityksellisimmistä asioista liittyen tähän blogiin ja sen aikana syntyneisiin juttuihin.






Viisi suosikkikakkuani (jotka olen tehnyt):





Parhaat opitut jutut:





Huisimmat koristeeni:





Eniten itse käyttämäni reseptit:

Ja loppuun vielä

Kauneimmat kuvani:















Aion jatkaa kyllä tätä blogin kirjoittamista edelleen ja sen perimmäinen kiintopiste on edelleen leivonnassa ja ammattiini liittyvissä aiheissa.

Loppuun vielä harvinaisuus, eli otos minusta itsestäni. Häärään enemmän kameran takana ja harvemmin osun linssin eteen. Tämän kuvan on ottanut tyttäreni pari vuotta sitten, mutta ihan samalta minä edelleen näytän. :)

Syksyisin terveisin,

Pia





. . .

19.9.2015

Munattomat macaronleivokset


Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi




 Otsikko kertookin jo kaiken. Macaronleivoksia ilman kananmunaa!

Ihmeaineena tässäkin toimii kikherneiden säilöntäliemi. Kirjoittelin viime huhtikuussa munattomien marenkien valmistuksesta juurikin tästä samaisesta aineesta. 
Ovat muutkin jo koittaneet macaronleivoksia liemestä tehdä, mutta pääsin itse kelkkaan kyytiin vasta nyt tässä kohtaa. Viimeisen innoituksen naulan arkkuun löi Kotoilijaleipuri-blogin suklaamacaronsit, jotka näyttivät sangen mainioilta.
Oli pakko itsekin  koittaa.

Näissä kuvissa esiintyvissä macaronleivoksissa on täytteenä valkosuklainen ruusuvesiganache, jota ryyditin muutamalla tipalla punaista elintarvikeväriä.




 Valmistin macaronleivokset ihan normaaliin tapaan.
Vaahdotin liemen ja kidesokerin ja sekoitin toisiinsa sekoitetut mantelijauheen ja tomusokerin sitten vaahdon joukkoon lastalla hangaten.

Pursotin leivinpapereille napeiksi ja annoin kuorettua noin tunnin verran pöydällä ennen paistoa.
Jalkoja ei valitettavasti muodostunut ja pinta ei ole yhtä rapean rasahtava kuin kananmunallisissa, mutta maku on todella loistava ja rakenne noin muutoin kyllä erinomainen!




Kananmunattomat macaronleivokset


  • 100g kikherneiden säilöntälientä kartonkitölkistä
  • 50g kidesokeria
  • 200g tomusokeria
  • 100g mantelia 

Vaahdota kidesokeri ja säilöntäliemi kovaksi marenkivaahdoksi.

Sekoita toisiinsa huolellisesti tomusokeri ja mantelijauhe. Tarkista, ettei ole paakkuja.

Lastalla hangaten sekoita kuivat aineet marenkivaahtoon. Tarkoitus on saada osa ilmasta pois vaahdosta ja löysyttää massaa niin, että se parissa sekunnissa tasoittuu kauniisti, mutta ei ole lirua. Hyvän koostumuksen löytäminen voi vaatia hieman harjoitusta, mutta ei ole mahdottoman vaikeaa. Massan pitäisi valua nauhamaisena lastasta.

Lappaa pyöreällä kärjellä varustettuun pursotinpussiin ja pursota leivinpapereille (vie noin kolme kpl) 2€ kolikon kokoisia nappeja. Anna kuorettua ennen paistoa.

Paista 125C asteisessa uunissa noin 25-30min.
Anna jäähtyä ennen irroittamista ihan rauhassa.

Täytä mieleiselläsi täytteellä, kuten:






. . .

17.9.2015

Mustikka-banaanismoothie



Ihastuin nyt kuluvana kesänä smoothieiden tekoon itsekin (viimein), kun kaivoin esille kesän alussa Kenwoodini mukana tulleen blenderin.
Ei se mikään huippulaite ole, mutta saa sillä ihan kohtuullisesti laitettua asiaa sörssöksi.

Kesällä tuli nautittua ihania viileitä juomia roppakaupalla. En niinkään välitä pirtelöistä, mutta jogurttipohjaiset ovat kyllä mieleeni. Tämänpäiväiseen ujutin mukaan kotimaisten pakastemustikoiden lisäksi myös tuoreita pensasmustikoita, kun olivat halpoja. Ne laitoin koristeeksi ja juoman sekaan ja niiden kanssa smoothieni on melkein kuin kuplateetä. Paitsi vaan sellaista, jota haluaa juodakin ( Kuplateen tapiokahelmet eivät ole suosikkejani.)




Haluan juomieni olevan enemmän raikkaita kuin äklömakeita, joten tähän ei ole lisätty yhtään sokeria mukaan. Banaani makeuttaa minusta juomaa tarpeeksi. Toki jos tykkää makeammasta, voi käyttää maustamattoman jogurtin tilalla vaikka vaniljajogurttia tai jotain marjaisaa sekoitusta.

Terveysterroristi minussa vielä haluaa muistuttaa, että kaikki ulkomaiset pakastemarjat täytyy kuumentaa ja keittää joidenkin minuuttien ajan kunnon pöhinällä, että mahdolliset kontaminaatiot saataisiin pois. Sieltä voi löytyä mm. norovirusta. Kotimaisia pakastemarjoja voi syödä kuumentamatta.




Mustikka-banaanismoothie


1400g (noin 1,5l)



  • 200g banaania (kaksi keskikokoista)
  • 300g rasvatonta maitoa
  • 500g rasvatonta maustamatonta jogurttia
  • 400g kotimaisia pakastemustikoita
  • vettä ohentamiseen (valinnainen)

Pensasmustikoita pinnalle ja sekaan kokonaisina (valinnainen)

Mittaa ainekset blenderiin ja hurruta tasaiseksi. Ohenna tarvittaessa vedellä, jos haluat helpommin juotavaa juomaa. 
Laita korkean lasin pohjalle kourallinen pensasmustikoita, kaada juoma päälle ja koristele muutamalla pensasmustikalla.

Tarjoa kylmänä.




. . .

15.9.2015

Voihan vatsa!

Tämä viesti ei sisällä reseptiä tai liity leivontaan (varsinaisesti).

Olette varmasti huomanneet, että viime aikoina blogissa on ollut aika hurjan hiljaista verrattuna aiempaan. Leivontafiilis on ollut maissa, kun mielessä on liikkunut ihan muut jutut.

Mietin hetken aikaa, jakaisinko tätä täällä, mutta koska se vaikuttaa jossain määrin myös blogin tulevaan suuntaan, ajattelin sen olevan paikallaan.


Olen kärsinyt vatsaongelmista nyt useamman vuoden ajan. Ei liene tarpeen sen tarkemmin kuvailla ongelmien laatua. Sanotaan vain, että ei ole ollut miellyttävää.
Olen nyt ravannut tutkittavana ja kaikki, siis ihan kaikki testit on tulleet puhtaina ulos. Lääketieteen mielestä minua ei siis periaatteessa vaivaa mikään, maha on vain vaikea.
Katsottiin laktoosi-intoleranssit, keliakiat, sappi ja kilpirauhaset ja kaikki. Ei mitään.

Onhan se toisaalta ihan hienoa, mutta toisaalta myös hyvin hankalaa. Täsmällisessä vaivassa kun olisi paljon helpompaa poistaa jokin tietty ruoka-aine ja ongelma helpottuisi.
Lääkäri oli sitä mieltä, että minulla olisi IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä. Se on yleinen vaiva, mutta siihen ei ole suoranaista hoitoa. Sitä voi kuitenkin koittaa hillitä ruokavaliolla.

Mitään ruoka-ainetta ei käsittääkseni ole välttämätöntä poistaa kokonaan, mutta tiettyjä aineksia olisi hyvä välttää.
Välteltävien listalle joutuivat nyt ainakin:

  • pavut, linssit ja herneet
  • sipulit
  • kaalit
  • kaikki sokerialkoholit, kuten ksylitoli, sorbitoli yms
  • liukenematonta kuitua sisältävät "vatsajogurtit" ja muut vatsan toimintaa edistävät terveysruoat
  • laktoosi


Ja oireiden vähentämiseksi voi olla hyvä vältellä jossain määrin myös seuraavia:
  • vehnä, ruis ja ohra
  • sienet
  • parsa
  • artisokka
  • omena
  • päärynä
  • vesimeloni
  • luumu
  • kirsikka

Blogin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että saatan joutua muuttamaan suuntaa jonkin verran perinteisemmän vehnään keskittyvän leivonnan saralta, mikäli näyttää siltä, että vatsalleni sopisi paremmin viljaton ruokavalio.

Aion nyt ensin karsia pois lähinnä noita ylemmän listan ruoka-aineita, kuten kaaleja ja sellaisia ja katsoa, riittääkö se rauhoittamaan vatsaparkani.
Mutta jos se ei riitä, täytyy kääntyä ammattilaisen puoleen ja koittaa löytää minulle sopiva ja tasapainoinen ruokavalio, jonka avulla saisin viimein vähän rauhaa.

Voi siis olla, että tästä eteenpäin vehnää ja muita viljoja sisältävät leivonnaiset vähenevät suhteessa ja gluteenittomat reseptit taas saavat enemmän jalkatilaa. En nyt ainakaan vehnän käyttöä ole menossa lopettamaan tässä, joten eivät ne kokonaan mihinkään katoa. 

Jos jaksoit lukea tänne asti, kiitos ajastasi.

Tuntuu vain jotenkin niin hurjalta, kun olen tähän asti voinut syödä ihan mitä tahansa melkolailla ongelmitta (tai no siis ei ongelmitta, mutta no, tiedätte kyllä) ja nyt yhtäkkiä täytyy alkaa rajoittaa ruokia suurehkolla kädellä. Isot elämänmuutokset ovat aina vähän pelottavia ja sitä miettii, miten siitä selviää.

Kyllä tämä tästä.
Kiitos, että kuuntelitte. :)

. . .

sokerittomien marenkien turhauma


Paha Kakku-blogi on muuttanut!


Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi




Olen koittanut valmistaa marenkeja makeutusaineella. Kerjään aika tavalla verta nenästäni, tiedän.
Sokeri tekee marengissa muutakin kuin vain makeuttaa sen. Se myös aikaansaa valkuaisvaahtoon sen ihanan kermaisuuden, mitä makeutusaineella tuntuu olevan lähes mahdoton replikoida.

Koitan tehdä omat kevytmarenkini käyttäen Canderel-jauhetta, jonka maku miellyttää minua enemmän kuin karppisokeri tai muu vastaava keinomakeutin.
Stevian kelkkaan en lähde sen karvaahkon kumman maun vuoksi ja karppisokeri maistuu taas samalla tavalla viileältä kuin xylitol ja en pidä siitä yhtään. Canderel on ollut toistaiseksi minun makuaistiani miellyttävin näistä kaikista markkinoilla olevista keinomakeuttimista, vaikka siinäkin on se oma tietty makeutusaineen makunsa.

Tämä on jo järjestyksessä toinen kokeiluni tällä saralla.
Ensimmäisestä yrityksestä en ottanut edes kuvaa, kun se oli niin surkea (samasta syystä en kuvaa nyt tätäkään tuotosta. Masentaisi vain.). Vaahto epäonnistui täysin ja ei vatkautunut oikeastaan lainkaan. Tein siinä sen virheen, että lisäsin canderelin valkuaisiin jo heti alussa sekaan, kuten laitan aina sokerinkin marenkia vatkatessa.
(Lähes kaikki klassiset marenkireseptit kehottavat ensin vaahdottamaan valkuaiset ja sitten lisäämään sokerin hissun kissun vähän kerrallaan ja vatkaamaan niin maan pirusti, mutta olen saanut aivan yhtä hyviä tuloksia laittamalla vaan kaiken sokerin valkuaisten kanssa jo alussa. Vatkaaminen on ajallisesti jopa hieman nopeampaa, kun ei tartte hissutella sen sokerin lisäämisen kanssa. )

Tässä toisessa yrityksessäni tein tosin niin, että ensin vaahdotin valkuaiset ja sitten lisäsin makeutusaineen hieman kerrallaan vaahdon joukkoon. Vaahto muodostui pysyväksi, mutta oli röpelöistä ja hattaramaista. Kyllä sitä pystyi pursottamaan ja siitä tavallaan marenkeja sai, mutta susirumia nämä ovat.

Rakenne on kuivatuksen jäljiltä höttöinen ja hauras. Ei tarvitse paljoa painaa, että menevät mureniksi.
Makeutusainetta on myös liikaa. Ei paljoa liikaa, mutta liikaa silti.
Tyttären mielestä ovat mahtavan hyviä (kuulemma) ja hän onkin rouskutellut niitä jo muutaman kourallisen tyytyväisenä.
Hah. Ei niin kummaa ruokaa, etteikö siitä joku tykkäisi. :D

Mutta en aio lannistua. Pikemminkin sisuunnuin tästä toisesta surullisesta satsista ja väännän nämä pirut vaikka väkisin läpi. Huhhuh.
Ehkä täytyy välissä leipoa jotain muutakin.

Tänään olisi tarkoitus käydä ostamassa soijajauhoja kaupasta ja katsoa, saanko paahdettua sitä tyydyttävästi itse, ettei tartteisi lähteä hakemaan sikamaisen kallista kinakoa Helsingistä asti. Kinako on siis paahdetuista soijapavuista jauhettua jauhoa. Tarvitsen sellaista, kun haluan testata gluteenittomien grahamkeksien reseptin.

Palaillaan mahdollisimman pian!

. . .

3.9.2015

Viidakon eläimiä lahjoituskakkuun

Törmäsin kesällä hyväntekeväisyyskampanjaan nimeltä Parhaat Synttärit Ikinä
Kampanjan tarkoituksena on auttaa niitä lapsiperheitä, joilla ei itsellään ole varoja järjestää lapsille hartaasti toivottuja syntymäpäiväjuhlia.
Kampanjan kautta ei kerätä rahalahjoituksia, vaan yksityishenkilöiden ja yritysten avustukset ovat nimenomaan tavaralahjoituksia, kuten vaikka museolippuja, lelupaketteja tai kuten minun tapauksessani: synttärikakku.

Parhaat Synttärit Ikinä tuo yhteen vähävaraisia lapsiperheitä ja heitä, jotka haluavat auttaa vaikka pienellä täsmähankinnalla jotain omassa kaupungissa tai vähän kauempanakin asuvaa lasta. 




Leivoin täytekakun erään eskari-ikäisen pojan kaverisynttäreille. Kakku oli toiveiden mukaan melko perinteinen, mutta koristeiksi sovimme viidakon eläimet. Muovailin sokerimassasta muutamia klassisia eläinhahmoja, jotka oli tarkoitus laittaa kakun päälle tai kylkiin hieman ennen tarjoilua. 
Kakussa oli päällä kermavaahtoa, joten laitoin koristeet rasiassa kakun matkaan. Hahmot olisivat luultavasti sulaneet aika tehokkaasti, mikäli ne olisivat joutuneet odottamaan yön yli kakussa kiinni.

Toivottavasti synttärisankarille kakku on ollut mieluinen.
Tiedän itsekin oman lapseni synttäreistä, että eivät ne kestit mitään kamalan halpoja ole, jos sellaiset tahtoo järjestää.
On hienoa, että on olemassa tällainen kampanja, jonka kautta halukkaat voivat ohjata apunsa suoraan perheille ilman välikäsiä. Minusta sellainen konkreettinen auttaminen on paljon palkitsevampaa kuin kolikoiden pudottaminen keräyslippaaseen (vaikka sekin on tarpeellista ja tärkeää).

Tutustukaa ihmeessä Parhaat synttärit Ikinä-kampanjaan ja linkatkaa vielä kavereillekin! Annetaan hyvän kiertää.

. . .