23.11.2014

Jousimieskakku



Perheessäni on taas kerran tuplasynttäripäivä, jota varten minua pyydettiin leipomaan jousimies-aiheinen täytekakku.
Vuosi sitten tein samalle kaksikolle tragedia/komedia-aiheisen kakun persikanmakuisena.
Tämän vuoden kakku on hieman isompi sekä maistuu mustikalta.

Tein valkosuklaisen kakkupohjan luotto-ohjeellani (linkki reseptiin tässä). Suurensin reseptiä ihan aavistuksen, jotta sain sen riittämään hyvin 20-senttiseen kakkurenkaaseen, jossa sen paistoin (vinkkejä kakkurenkaiden käyttöön tästä). Sokerikakku ei tullut tällä kertaa kyseeseenkään, sillä kakku joutuu odottamaan sen verran aikaa ennen tarjoilua, että sokerikakku olisi mössääntynyt liian kosteaksi muhjuksi. 

Koska kakku itsessään on sen verran makeaa jo, päätin tehdä mustikkatäytteestä vähäsokerisempaa ja raikasta. Yhdistin kermavaahtoa, rahkaa ja metsämustikoita, maustoin sen tuhdilla vaniljalla ja laitoin sokeria vain sen verran, että rahkan kirpeys talttuisi. Käytin hieman liivatetta myös, jotta kakku pysyisi paremmin ryhdissään ja saisin ahdettua kakun väliin tuplaten täytettä mehevöittämään sitä.
Pohjasin kakun kakkurenkaaseen ja annoin sen asettua kelmutettuna yön ajan.
Ainiin! Laitoin minä vähän sitruunacurdiakin sinne kerrosten väliin. Sitruuna ja mustikka kulkevat käsi kädessä ja kun sitä curdia oli ihan aavistus vain, kakku ei maistu sitruunalta, vaan se vain tukee sitä mustikkaa juuri mainiosti.

Tähän väliin totean vielä sellaisen, että jos töissä tekisin täytekakkua, en todellakaan pohjaisi sitä mihinkään renkaaseen asettumaan. Sellaiseen ei yksinkertaisesti vain riitä aikaa (tai renkaita). Kotona kun harvakseltaan tekee kakkuja, niin voi käyttää sellaisiakin työmenetelmiä, jotka eivät ole tuotannollisesti niin tehokkaita. Töissä täytyy taas miettiä asiat siltä kannalta, miten saa hommat valmiiksi mahdollisimman nopeasti, vaivattomasti ja materiaalit optimaalisesti hyödyntäen.
Tässäkin pohjasin kakun renkaaseen pääasiallisesti siksi, että voisin laittaa kakun väliin enemmän sitä täytettä. Koska täyte sisälsi myös hieman liivatetta, kakku pysyi myös muodossaan kauniisti, kun renkaan otti pois. Se ei olisi ollut mahdollista liivatteettomalla täytteellä, jota olisin joutunut käyttämään sitten paljon vähemmän, ettei se olisi valunut kaikki kakun välistä ulos. En sano, että tavallisesti kasatut kakut olisivat minusta liian vähätäytteisiä, vaan halusin vain tästä kakusta ekstramehevän.




Kakkuun toivottiin pintaan mustaa sokerimassaa ja sain myös sähköpostissa kuvan, joka piti saada kakun päälle. En jaksanut alkaa vääntämään mitään monimutkaisia sabluunoita, joten otin vain valkoisen elintarvikevärin ja maalasin vapaalla kädellä silmämääräisesti  kuvan mallista katsoen. Onnistuin mielestäni aika hyvin.
Valkoisella maalaamisessa on omat niksinsä. Ohennan väriä yleensä hyvin varovaisella kädellä, ettei sen peittävyys kärsisi, mutta maalaamisominaisuudet kuitenkin paranisivat hieman. Tärkein jippo on kuitenkin maalata hyvin vähällä värillä ja sutia se mahdollisimman tasaiseksi. Monesti nimittäin liian paksulti maalattu valkoinen helmeytyy ja jää todella ruman näköiseksi sekä ei kuivu suunnilleen viidessä vuodessakaan. Kun väriä hyvin varovasti laimentaa ja maalaa vain ohuita kerroksia, väri kuivuu ihan mainiosti. Samat vinkit pätevät myös mustaan, joka on toinen konstikas väri. 


Kakkuun oltiin tyytyväisiä ja minustakin lopputulos on onnistunut. 




There's a double-birthday in my family on Monday, and I was asked to bake a cake for the occasion.
The cake is my go-to recipe for chocolate cake, this time made with white chocolate. The filling is whipped up from whipped cream, quark, bilberries, vanilla and only just enough sugar that the sourness of the quark is tamed to a pleasent perkiness. I also spread some lemon curd between the layers so as to give the cake some more sweetness and a hint of a nice, bright lemon flavor. Lemons and bilberries go hand in hand and are great together.

I painted the sagittarius freehand straight on to the cake. My sister sent me an email with the picture she wanted to have on the cake and I used that as a guide while painting. I think it came out really nice.
Everyone was pleased and hopefully will enjoy eating the cake as well.

. . .