tasaisen viivan kinkkisyys

Tasainen ja kaunis viiva on yllättävän haastavaa saada aikaan. Tai on haastavaa ainakin silloin, kun pikeeri on turhan paksua ja käsi ei ole vielä tottunut käsittelemään spritsauspussia. :)

Harjoittelin viivan tekoa kotona helpoimmalla mahdollisella tavalla, eli otin kuvan, asetin sen päälle leivinpaperia ja aloin piirtämään pikeerillä leivinpaperille alla olevaa kuvaa mallina käyttäen.

Menetelmä on hyvin kätevä, sillä siinä voi keskittyä täysin tekniseen suoritukseen. Lisäksi kuvan tai vastaavan spritsaus on monin verroin hauskempaa kuin satunnaisten suorien tai kiemuraisten viivojen toisto ilman päämäärää.

Valitsin ensimmäiseksi kuvaksi solmukuvioisen kalan. Kelttiläistyyliset solmut ovat oikeastaan aika täydellisiä viivanhiontapohjia, sillä eiväthän ne oikeastaan ole mitään muuta kuin viivaa, kun asiaa enemmän miettii. <3

Asetin kuvan päälle valkoisen leivinpaperin ja ryhdyin työhön. Leivinpaperi ei välttämättä pysy litteänä alustaa vasten,joten sitä voi koittaa varovasti rullata vastakkaiseen kiertymissuuntaan ennen aloittamista, tai käyttää painoja paperin reunalla tai tehdä arkin reunoihin riittävän tukevat taitokset, jotka auttavat arkkia pysymään litteänä.

Huomasin, että pikeerin oikea paksuus on pienestä kiinni, sillä astiassa ollut pikeeri tuntui sopivan notkealta lusikalla koitellessa, mutta olikin hivenen liian jäykkää spritsatessa.
Pikeeriä ei pitäisi joutua pakottamaan ulos pursotuspussista, vaan kevyehkön paineen pitäisi riittää. 

Tällä kertaa kalasta tuli tällainen. Täytyy jossain kohtaa kokeilla uudemman kerran ja verrata sitten sitä tähän yksilöön.

Suosittelen kuitenkin tätä menetelmää harjoittelun kannalta, sillä harjoituspaperi on helppo "kumittaa" puhtaaksi, kunhan pikeeri on kuivunut ja voit käyttää samaa paperia uudelleen ja uudelleen, sillä kuivunut pikeeri rapisee rikki ja paperin pinnasta irti helposti.

. . .