suklaan pyörteissä

Saatoinkin mahdollisesti jo mainita, että tässä jaksossa toisena kurssina meillä on suklaakonvehdit, -koristeet ja karamellit.
Valmistamme suklaakonvehtien lisäksi mm. marmeladia, toffeeta ja vaahtokarkkeja, muovailemme suklaakorin ja -rasian muovailusuklaasta, kuorrutamme piparkakkuja, rakennamme piparkakkutaloja ja muotoilemme suklaakoristeita.

Olen jo aiemmin valmistanut perinteisen suklaakorin tummasta muotoilusuklaasta, joten päätin tällä kertaa tehdä vähän erilaisemman muotoisen korin valkosuklaisena.

Muovailusuklaa on nimensä mukaisesti muovailtavaa suklaata. Se käyttäytyy muovatessa vähän samaan tapaan kuin vaikkapa muovailuvaha tai savi. Se notkistetaan käsien lämmöllä ja voimakkaalla vaivauksella taipuisaksi ja muokataan haluttuun muotoon ja annetaan kovettua huoneenlämmössä kovaksi ja kuivaksi.

Pääasiallisena raaka-aineena on suklaa, mutta mukaan lisätään myös muun muassa tärkkelyssiirappia, joten maku ei ainakaan minusta ole mitenkään mainittavan herkullinen.
Suomessa muovailusuklaata käytetään lähinnä koristeiden valmistamisessa.

Suklaakorit punotaan ainakin meillä tällaisiin varta vasten valmistettuihin kehikoihin. Paksussa puulevyssä on hieman vinoon poratut reiät, joihin asetetaan metallitapit. Suklaasta pyöritellään tasapaksua pötköä, joka punotaan kehikkoon kerros kerrokselta. Metallitapit korvataan myöhemmin suklaisilla ja koriin valetaan sulasta suklaasta pohja. 

Laitan myöhemmin korista lisää tietoa ja kuvia, kunhan ensin saan sen tehtyä valmiiksi asti. Tarkoituksenani oli tänään valaa koriini pohja, mutta päädyinkin tekemään koe-erää suklaaleivoksista, joihin sain idean eilen kotimatkalla.

Leivoksissa on suklaamoussea, kirsikkaganachea ja browniespohja. Pinnassa on kaakaojauhetta ja koristeena suikale temperoitua suklaata.

Alkuperäinen ideani olisi ollut käyttää kaakaokeksejä browniesin asemasta, mutta aiemmin valmistamani kaakaokeksit olivat haihtuneet maisemasta jollain mystisellä tavalla. Päätin testata uutta browniesreseptiä ja sen käyttäytymistä suurissa uuneissamme, joten sikäli keksien katoaminen ei haitannut.
Meillä on niin paljon opiskelijoita, jotka kaikki käyttävät samoja tiloja ja laitteita, joten jos jokin ei ole huolellisesti nimetty ja uhkauskirjein ja kirouksin suojattu, asiat saattavat mennä hukkaan.
Yleensä tehokkain tapa on kirjoittaa kapitaaleilla "tilaustyö", sillä asiakastyöt ovat pyhiä ja saavat yleensä olla turvassa napostelulta ja ajattelemattomilta siivousintoilijoilta.

Leivoksista osa mukiloitui muotista irroitettaessa, joten pystyin helposti suorittamaan makutestin rujon yksilön avulla. Maku oli täyteläinen ja kirsikkaganachen vuoksi myös hauskan hedelmäinen, mutta joudun jatkamaan tuotekehitystä edelleen. Haluan leivoksesta vieläkin tummemman, vieläkin vähemmän makean ja tymäkämmän. Sellaisen, jonka syötyään ei tarvitse viikkoon suklaata lisää.

Ihan positiivista kuitenkin oli, että myymälään viemäni kymmenen onnistunutta leivosta katosivat noin tunnissa asiakkaiden matkaan. Koitin päivän päätteeksi uteliaisuudesta käydä kurkkaamassa, millaista hintaa niille oli laitettu, mutta kaikki olivat ehtineet jo mennä. Sangen kannustavaa.

. . .

kakkukatsaus

Olen syksyn aikana ilokseni kehittynyt kakkujenteossa paremmaksi kuin mitä olin aloittaessani.
Olen tyytyväinen itseeni, että olen jaksanut harjoitella ja kokeilla uusia tapoja tehdä.

En missään nimessä ole vielä tieni päässä ja moni osa-alue kaipaa kohennusta, kuten vaikkapa pursotustekniikkani, mutta suunta on oikea.

Syksy on ollut kakuntäyteinen, kuten kuvista voi nähdä. Monta tehtyä kakkua on myös jäänyt kuvaamatta.

Vaaleita kakkupohjia pinossa. Meillä tehdään usein kahden tai neljän munakilon kakkumassasatseja kerrallaan, joista saa vuokien koosta riippuen useamman pohjan samalla vaivalla. Meillä tosin on myös riittävän suuret koneet ja uunit, joten voimme melko helposti valmistaa kohtuullisen suuriakin eriä.

Elokuussa opettelin valmistamaan klassisia prinsessakakkuja nykytyyliin. Näissä marsipaani tuli laitettua turhan kylmän kakun pintaan, jolloin kakun kosteus alkoi tunkea läpi. Diplomaattikreemi muutenkin on mielestäni liian märkää marsipaanin tai vastaavan alle laitettavaksi, sillä se sisältää paljon vettä.

Alaston kermakakku, eli kakku on vasta pohjattu, eli täytetty ja odottaa nyt vaatteitaan pintaan.

Vaatetettu kakku. Sileiden kermareunojen tekeminen ei pienen harjoittelun ja muutaman kikan jälkeen ole mitenkään mahdottoman vaikeaa.

Tämä kakku syyskuulta.

Ja tämä lokakuulta. En tiedä huomaako kukaan muu kuin minä itse mitään eroa. :D Minun mielestäni eroa parempaan on, mutta tekijällä nyt aina on tarkempi sihti tuotostensa suhteen.

Mustikka-vadelmakakku. <3

Läpileikkauskuva syyskuussa valmistamastani Deadpool-kakusta (bloggaus täällä). Suklaahippukakkupohja, maapähkinävoikreemiä ja nallekarkkeja. Nam. Tässä kohtaa harjoittelin myös elintarvikeväreillä maalaamista aika urakalla.

Tätä kuvaa en olekaan näyttänyt aiemmin, sillä kakku ei ole mitenkään erityisen kaunis. Kakku on maultaan ihan perussacher, eli aprikoositäytteinen suklaakakku, joka on kuorrutettu suklaaganachella. Näytän tämän siksi, että tämä on ensimmäinen harjoitelmani kaksoisganachen parissa. Tätä ekaa yritystä voi verrata tuossa alapuolella olevaan toiseen yritykseen, joka on jo täysin eri leirissä ulkonäön puolesta.

Vadelmasacher. <3

Maalasin mustalla elintarvikevärillä enemmänkin.

Ja viime viikolla valmistin HeviSauruskakun.

Tällaista tällä kertaa. 
Alkoi tehdä mieli kakkua nyt. 

. . .