5.3.2015

Minttusuklaiset macaronleivokset



Viime päivät ovat hulahtaneet ohitse kauheaa vauhtia ja jättäneet pään pyörälle. Alkuviikosta järjestelin paikkoja, kävin kaupassa ja hoivasin kuumeista lasta. Sitten kylään pyörähti serkkutyttö ja hänen kanssaan on tullut puuhattua Itisreissua, elokuvien katsontaa ja ihan vain olemista ja kuulumistenvaihtoa. Tänään serkkuni matkaa takaisin kotiinsa viettämään muutaman viimeisen hiihtolomapäivän puuhaillen omia juttujaan ja minä jään kiireen keskelle repeilemään kolmeen suuntaan kerralla.
Viikonloppua varten pitäisi vielä viimeistellä keksejä ja kaikkea valmiiksi, kun ystävän nuorimmaisen synttärikekkerit ovat lauantaina ja minä häärään taustajoukkoina kulisseissa.
Luulen, että ehdin kaiken kyllä, mutta luppoaikaa ei hirveästi jää.




Leivoin nämä minttusuklaamacaronit ihan vain siksi, että halusin. Ja vähän myös siksi, että serkkuni tykkää macaronleivoksista ja halusin samalla ilahduttaa häntä.
Valmistin ihan normin macaronleivosmassan käyttäen tätä samaa ohjetta kuin aina, mutta värjäsin sen mintunvihreäksi käyttäen valmista vihreää väriä himpulla keltaista kaverina.

Kuten aina teen, annoin näidenkin pohjien kuorettua sen tunnin verran suunnilleen ennen paistoa.





Täytteeksi valmistin minttuisen suklaaganachen käyttäen tummahkoa suklaata (kaakaopitoisuus noin 50%), pienen palan voita, tilkan kermaa ja minttuaromia. Ainesuhteet menivät nyt lonkalta, mutta täytteeksi voisi käyttää mitä tahansa tummaa ganachea, jonka voi halutessaan maustaa mintulla. Aromin suhteen täytyy olla varovainen ja laittaa ensin vain vähän ja sitten lisätä sitä vähän kerrallaan, kunnes haluttu maku on saavutettu. Kannattaa muistaa myös, että maku hieman voimistuu, kun ganache saa makustua rauhassa jonkun aikaa.

Pursotin jäähtyneen ja paksuuntuneen ganachen leivospohjille ja annoin leivosten muhia kylmässä yön ajan, jotta ne hieman pehmenisivät.
Aamusta vielä maalasin jokaiseen leivokseen kultaisen tomuvärin ja keltaisen nestemäisen värin sekoituksella kultarannun.

Valmistin serkulleni ja itselleni viimeisen vierailupäivän kunniaksi brunssin, jossa tarjosin mm. nämä leivokset. Oli hyvää.







. . .