15.7.2013

Hääpari marsipaanista









Kesäkuu kulki jo omille teilleen ja tämän kesän kiireisin tehtäväsuma asettui heti heinäkuun alkuhetkille.
Kuten aiemmin jo mainitsin harjoituskoristeita tehtyäni, en tavallisesti valmista tilaustöitä vapaa-ajallani. Luonani asuva kissa on yksi peruste, mutta kaikkein painavin syy on, että haluan pitää vapaa-aikani nimenomaan vapaana, en hukuttaa itseäni joka suunnasta vyöryviin velvoitteisiin.
Tekemättä ja menemättä olemista pidetään aivan liian matalassa arvossa mielestäni.

Tämä tehtävä oli kuitenkin ammatillisen kehittymiseni kannalta niin hieno tilaisuus, että tartuin siihen hanakasti.
Alunperin koristeen tilaajan kanssa olimme sopineet, että valmistaisin hahmot heiltä tulleiden suunnitelmien pohjalta. Lähetin kuitenkin kuvan valmistamistani harjoituskoristeista heille ja he pitivät maatuskatyylisistä hahmoistani niin paljon, että pyysivät minua valmistamaan samantyyliset varsinaisiksi koristeiksikin.







Muovailin hahmot tälläkin kertaa valkoisesta marsipaanista.
Tässä on Rouva perusasussaan hiusten sävytyksessä.








Herran asussa on hieman enemmän meneillään, mutta sekin on lopulta erittäin yksinkertaisista komponenteista kasattu kokonaisuus.

















Monokkeli on valmistettu liivatteesta.






Maalausprosessi oli tälläkin kerralla erinomaisen hauskaa puuhaa.
Marsipaania maalatessa kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota värien kuivumisaikoihin. Geelimäisiä värejä täytyy aina ohentaa, mikäli haluaa värien kuivuvan järkevissä aikaraameissa. Kirkas alkoholi on hyvä ohennin, sillä varsinkin oikeasti vahvat alkoholit haihtuvat kohtuullisen nopeasti ja väriaineet liukenevat siihen hyvin.
Jos alkoholia ei ole saatavilla tai sitä ei tahdo käyttää, vesikin käy ohentajasta. 

Värejä ohennettaessa kannattaa pitää kieli keskellä suuta ja muistaa, että on parempi lisätä tippa kerrallaan kuin hulauttaa arvokas väri huolimattomuuttaan liian laimeaksi. Koristeita maalatessa värin tulee olla riittävän peittävä käyttötarkoitukseen nähden, sillä koristeet eivät useimmiten kestä mahdotonta kosteuden kanssa läträämistä ja aiemmat värikerrokset yleensä lähtevät liikkeelle, jos niiden päälle koittaa maalata uusia kerroksia.







Olen todella tyytyväinen hahmojen onnistumiseen. Jos olisi valittava suosikki, sanoisin, että pidän eniten Rouvan kasvoista. Ne onnistuivat täydellisesti ja niiden karkkimainen tyyli on muutenkin lähellä sydäntäni.
Herran muhkeat viikset ovat myös erityisen paljon mieleeni; pääasiassa samoista syistä. 
Koristeen saaja oli myös tyytyväinen työhöni, mikä ilahduttaa aina joka kerta yhtä lämpimästi.

. . .

Ei kommentteja: