Lautasen kokoiset keksit

Pikeerauskuume ei päästänyt minua heti otteestaan, joten valmistin huvikseni kaksi valtavan kokoista keksiä lisää ihan vain harjoitellakseni.

Keksit olivat kooltaan noin 16-senttisiä. Käytin reseptinä tätä kaakaokeksiohjetta, jonka kehittelin syksyllä. Kaulasin keksitaikinan suoraan leivinpaperille ja leikkasin lautasta muottina käyttäen pyörylät taikinalevyyn. Sitten kuorin ylimääräiset taikinat reunoilta pois ja paistoin keksit.
Keksejä tuli kolme, mutta kolmas koki kohtalon, kun söin sen surutta. Kahdesta jäljelläolevasta keksistä peitin toisen valkoisella pikeerillä ja toisen jätin ilman pikeeripohjaa. Sitten ryhdyin koristelupuuhaan.

Piirsin ensin paperille naishahmon, jonka leikkasin irti ja jota käytin sabluunana tätä keksiä tehdessäni. Piirsin ääriviivat pikeeriin elintarvikeväritussilla ja pikeerasin sitten niiden päälle mustalla.

Tein taustan spritsaamalla hyvin ohuita pieniä viivoja eräänlaiseksi mosaiikkikuvioksi. Se oli melko aikaavievää. Harmaat täytteet huulissa, silmissä ja hiuksissa on tehty levittämällä mustaa pikeeriä ohueksi kerrokseksi kostutetulla siveltimellä.

Olin tosi tyytyväinen tämän keksin onnistumiseen. Päädyin antamaan sen sitten ystävänpäivälahjaksi eräälle ystävälleni, jota näin sopivasti vähän ennen ystävänpäivälauantaita yhden Kierrätyskeskuksen kangaskorutyöpajan merkeissä.

Toiseen keksiin halusin kokeilla jotain ihan erilaista. Improsin siihen ensin nuo kuvassa näkyvät kukkaset ja sen jälkeen heitin siihen taustalle riikinkukon. Työskentelin täysin fiilispohjalta kokeillen kaikenlaista ja minulla ei ollut mielessä mitään erityistä suunnitelmaa keksiä koristellessani.

Tykkään monesti monimutkaisista ja pikkutarkoista koristekuvioinneista (varsinkin jos ne yhdistyvät selkeisiin linjoihin ja yksinkertaiseen väripalettiin) ja tavoittelin tässä hieman sellaista hennatatuointimaista henkeä.

Tässä on sitten valmis keksi.
Rajasin kukkaset paksulti, jotta ne erottuisivat riikinkukon pyrstösulista jollain tavalla. Tähänkin keksiin olin tosi tyytyväinen. Se myös maistui hyvältä, kun söin sen kuvat otettuani. Tai no en ihan kerralla syönyt, kun keksi oli niin valtava.

Tämäntyyliset harjoitteluproggikset ovat oikein hauskoja toteuttaa aina välillä.  Isot ja huolellisesti pikeeratut keksit voisivat olla aika kivoja lahjoja kauniisti sellofaaniin käärittyinä, mutta en usko, että näille hirveästi markkinarakoa olisi, jos myydä meinaisi. Tällaisiin kekseihin uppoaa niin paljon työtunteja, että hinnoista tulisi hirmuisia. Silti, kyllä näitä mielellään omaksi tai rakkaidensa iloksi aina välillä tekee.

. . .