Ystävättäreni kyseli hieman ruusunmakuisten marenkien perään ja koitin kehitellä ohjeen, joka toimisi.
Koitin ensin miettiä, auttaisiko, jos keittäisin ruusuvedestä siirappia, mutta lopputulos sillä metodilla ei ollut erityisen mieluisa. Kokeilin myös käyttää ruusuvettä italianmarenkia tehdessä sokerisiirapin liemenä, mutta makua ei tullut juuri lainkaan.
Lopulta päädyin käyttämään ranskalaisen marengin ohjetta ja vain lisäämään marenkimassan joukkoon ruusuvettä. Se toimi kaikkein parhaiten, vaikka massa löystyikin melko paljon.
Tein vielä viimeisen koe-erän, jossa sekoitin käyttämäni ruusuveden ensin maissitärkkelyksen ja tomusokerin joukkoon. Nostin maissitärkkelyksen määrää myös tuplaksi. Sitten sekoitin saadun tahnan marengin sekaan. Tämä menetelmä vähensi marengin lysähtämistä, mutta massasta ei saanut kuitenkaan ruusukkeita aikaan.
Pursotin massan näteiksi napeiksi ja kuivatin tavalliseen tapaan sadassa asteessa.
Ruusumarengit
Pellillinen marenkeja / n. 20-25 kpl
- 1 kananmunan valkuainen
- 50g kidesokeria
- 30g tomusokeria
- 10g maissitärkkelystä
- 15g ruusuvettä
- punaista elintarvikeväriä (valinnainen)
Mittaa tomusokeri, maissitärkkelys ja ruusuvesi samaan astiaan. Sekoita tahnaksi. Mittaa kidesokeri erilliseen kippoon.
Vaahdota valkuaista, kunnes se muistuttaa koostumukseltaan saippuavaahtoa. Lisää kidesokeri joukkoon samalla vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes marenkivaahto on kuohkeaa ja paksua ja pitää hyvin muotonsa.
Sekoita lastaa käyttäen sekaan ruusuvedellä maustettu tahna.
Lappaa massa pursotinpussiin ja pursota esimerkiksi napeiksi. Nesteen lisäys latistaa marenkia, joten massan koostumus on pehmeämpää kuin tavallisesti.
Kuivata 100C asteisessa uunissa noin tunnin, mikäli tahdot marenkien olevan edelleen pehmeitä keskeltä tai reilut puolitoista tuntia, mikäli tahdot rutikuivia marenkeja.
. . .